< pääsivulle
  < Urheilu Suomessa


> Johdanto
> Terveysliikunnasta urheiluun
> Urheilu järjestäytyy
> Suomi urheilun suurvaltana - Paluu arkeen
> Helsingin olympiakisat 1952
> Urheilu osaksi viihdeteollisuutta



Teksti: Pekka Honkanen
© Finnica 2003


KUVA: Jääkiekon maailmanmestaruus 1995. Suomen Urheilumuseo.




< pääsivulle


URHEILU OSAKSI VIIHDETEOLLISUUTTA

Urheilun kaupallistuminen alkoi lisääntyä 1960-luvulla ja voimistui selvästi 1980-luvulle tultaessa. 1950-luvun ruskeista kirjekuorista oli 1990-luvulle tultaessa siirrytty ammattiurheiluun. Kulukorvauksista oli siirrytty urheilijapalkkaan, kansainvälisten kilpailujen merkittäviin rahapalkintoihin ja erilaisiin menestyksen mukaisiin bonusjärjestelmiin.

 Jääkiekon maailmanmestaruus 1995. Suomen Urheilumuseo. Urheilun taloudellinen merkitys niin urheilijoille kuin yrityksillekin on kasvanut yhdessä lisääntyneen medianäkyvyyden kanssa. 1900-luvun alun pelkästään lehdistön varassa olleesta seurannasta siirryttiin ensin radioon ja sitten televisioon.

Urheilu on, doping-katastrofeista huolimatta, säilyttänyt ylivoimaisen asemansa yritysten sponsoroinnin kohteena. Urheilu on jännittävää viihdettä. Vaikka Mika Häkkinen on jo lopettanut menestyksekkään F-1 uransa, seuraa Suomessa edelleen yli miljoona katsojaa lähes jokaista formulalähetystä televisiosta.

Urheilun sankareita saatiin joukkueellinen lisää Suomen voittaessa jääkiekon maailmanmestaruuden Tukholmassa 1995. Kultahuumassa unohtui hetkeksi taloudellinen lama.

Urheilun järjestörakenne uudistettiin pakon edessä 1990-luvun alussa. Suomen urheiluliike kypsyi suureen rakenneuudistukseen lopullisesti vasta sitten, kun aika oli ajanut suurten keskusjärjestöjen ohi ja suuret talousongelmat kaatuivat päälle. Vuonna 1993 perustettu Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) on yli sadan urheiluyhteisön nykyinen kattojärjestö.


Urheiluhullu kansa - 10xsuomalaisuus