< pääsivulle
  < Urheilu Suomessa


> Johdanto
> Terveysliikunnasta urheiluun
> Urheilu järjestäytyy
> Suomi urheilun suurvaltana - Paluu arkeen
> Helsingin olympiakisat 1952
> Urheilu osaksi viihdeteollisuutta



Teksti: Pekka Honkanen
© Finnica 2003


KUVA: Stadion. Suomen Urheilumuseo.




< pääsivulle


HELSINGIN OLYMPIAKISAT 1952

Ensimmäiset ehdotukset olympiakisojen saamiseksi Suomeen tehtiin jo Tukholman vuoden 1912 olympiakisojen jälkeen, vaikka Suomi ei edes ollut itsenäinen valtio. Yrjö Lindegrénin ja Toivo Jäntin piirtämä olympiastadion valmistui kesällä 1938. Vuoden 1940 kesäolympiakisat oli myönnetty alunperin Tokiolle, mutta sen oli luovuttava kisaisännyydestä kesällä 1938 Japanin Kiinan sodan vuoksi. Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) myönsi kisat Helsingille syyskuussa 1938.

Stadion. Suomen Urheilumuseo.Maailmanpalo esti kuitenkin kisojen järjestämisen. Helsingin kisojen järjestelytoimikunta luopui kisojen järjestelyistä 23 huhtikuuta 1940, vain kolme kuukautta ennen aiottuja avajaisia. Suurin osa kesäolympiakisojen tarvitsemista suorituspaikoista oli kuitenkin saatu rakennetuksi, joten valmius kisojen järjestämiseksi oli korkealla tasolla.

Vuoden 1952 kesäolympiakisat myönnettiin Helsingille Tukholmassa pidetyssä KOK:n kokouksessa kesäkuun 20. päivänä 1947. Helsingin kaupunginjohtajan Erik von Frenckellin panos kisojen saamiseksi Suomeen oli korvaamattoman arvokas.

XV olympiadin kisat Helsingissä järjestettiin 19.7.-3.8.1952. KOK:n presidentti, ruotsalainen J. Sigfrid Edström totesi päättäjäispuheessaan, että Helsingin kisoista tullaan olympiahistoriassa käyttämään sanontaa "ne hyvin järjestetyt kisat".

Hyvin järjestettyjen kisojen mainosarvo Suomelle on kiistaton. Ne vahvistivat Suomen asemaa idän ja lännen sillanrakentajana. Suomalaisten itsetunnolle kisoilla oli merkittävä vaikutus, kuten myös vuoden 1952 kahdella muulla merkkitapahtumalla: Armi Kuuselan valinnalla Miss Universumiksi ja viimeisen sotakorvausjunan lähdöllä Neuvostoliittoon.


Urheiluhullu kansa - 10xsuomalaisuus