< pääsivulle
  < Urheilu Suomessa


> Johdanto
> Terveysliikunnasta urheiluun
> Urheilu järjestäytyy
> Suomi urheilun suurvaltana - Paluu arkeen
> Helsingin olympiakisat 1952
> Urheilu osaksi viihdeteollisuutta



Teksti: Pekka Honkanen
© Finnica 2003


KUVA: Juho Ritola. Suomen Urheilumuseo.




< pääsivulle


TERVEYSLIIKUNNASTA URHEILUUN

Uusi tervettä elämää ja liikuntaa suosiva elämäntapa painottui 1700-luvun kasvatusfilosofiassa. Tämän johdosta esimerkiksi voimisteluharrastus levisi kaikkiin yhteiskuntaluokkiin. Vähitellen lähes kaikki yhteiskunnan eri tahot ottivat liikunnan mukaan toimintaansa ja perustivat omia urheiluseuroja. Ulkomaisia esimerkkejä seuraten heräsi kilpailuinnostus 1800-luvun lopulla terveysliikunnan kilpailijaksi myös Suomessa.

Suomessa 1830-luku oli voimistelun läpimurron vuosikymmen. Ensimmäinen voimistelulaitos perustettiin Helsinkiin 1830, ja alemmilla kouluasteilla otettiin liikunta mukaan opetusohjelmiin 1843. Suomalaisen miesvoimistelun tavaramerkki 1800-luvun lopulla oli Viktor Heikelin tuoma saksalainen sauvavoimistelu, jota Ivar Wilskman innokkaasti käytti hyväkseen kouluvoimistelussa.

Suomen vanhin urheiluseura, Segelföreningen i Björneborg, perustettiin 1856. Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen naisvoimisteluseura oli 1876 perustettu Gymnastikföreningen för fruntimmer i Helsingfors. 1800-luvun loppuun mennessä oli maassamme perustettu jo 341 urheiluseuraa, joista Helsinkiin 59, Turkuun 23, Jyväskylään 21 ja Kuopioon 19. Urheilumuodoista eniten oli perustettu miesvoimisteluseuroja (60) ja toiseksi eniten ampumaseuroja (35).

Juho Ritola. Suomen Urheilumuseo. Seurojen perustaminen antaa hyvän kuvan lajivalikoimasta 1800-luvun lopulla. Edellä mainittujen lisäksi suosiossa olivat purjehdus, pyöräily, naisvoimistelu, luistelu ja hiihto.

Kilpaurheilu, sportti, alkoi vähitellen yleistyä 1800-luvun lopussa. Tiettävästi ensimmäiset yleiset hiihtokilpailut järjestettiin Tyrnävällä 1879 ja ensimmäiset pikaluistelukilpailut Helsingissä 1883. Ensimmäisen kerran suomalaiset osallistuivat ulkomaisiin hiihtokilpailuihin 1892 Tukholmassa, jossa he ”hiihtokuningas” Juho Ritolan johdolla saavuttivat kolmoisvoiton.

Kilpailujen yleistyessä perustettiin maamme ensimmäiset urheilulehdet ruotsinkielinen Sporten ja suomenkielinen Uljas. Vuonna 1898 aloitti ilmestymisensä Suomen Urheilulehti, joka on Pohjoismaiden vanhin edelleen ilmestyvä urheilulehti.

1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa jaettiin kilpailuissa pääsääntöisesti rahapalkintoja. Rahapalkinnot olivat suuruudeltaan sen verran merkittäviä, että ne houkuttelivat osallistujia pitkienkin matkojen takaa. Olympialiikkeen synnyn ja amatöörisääntöjen yleistymisen myötä rahapalkinnoista luovuttiin vähitellen 1900-luvun alkupuolella.

Vuonna 1889 alkaneet Oulun hiihdot olivat yksi merkittävimmistä urheilutapahtumista tsaarinajan Suomessa. Kilpailuissa jaettiin rahapalkintoja sijoitusten mukaan aina 1910-luvulle asti. Sittemmin tasavallan presidentiksi valittu Kyösti Kallio saavutti 5 markan palkinnon vuonna 1894.


Urheiluhullu kansa - 10xsuomalaisuus