< pääsivulle
  < Suomen symbolit


> Suomen lippu
> Suomen vaakuna
> Maamme-laulu
> Kalevala - Suomen kansalliseepos



Teksti: Jaana Ojala
© Finnica 2003


KUVAT:

· Suomi-neito. Julkaisija: Helsinki : E.A. Hellman (koonnut), 1917. HELMI, Helsingin yliopiston kirjasto.
» Katso kuva suurempana [390x600]




< pääsivulle


SUOMEN VAAKUNA

Punaisessa kentässä kruunupäinen leijona, joka pitää oikean etujalan sijalla olevassa haarniskoidussa kädessä iskuun kohotettua miekkaa ja polkee takajaloillaan sapelia, leijona kruunuineen ja varuksineen, aseiden kahvat ja käsivarsihaarniskan nivelet kultaa sekä aseiden terät ja käsivarsihaarniska hopeaa; kenttään siroteltu yhdeksän hopearuusua.
Laki Suomen vaakunasta (381/78)

Suomi-neito. Julkaisija: Helsinki : E.A. Hellman (koonnut), 1917. HELMI, Helsingin yliopiston kirjasto. Leijonavaakuna on Suomen vanhin symboli. Vaakunan esikuvana on kivenhakkaaja Willem Boyn veistämä, Uppsalan tuomiokirkossa sijaitseva Kustaa Vaasan (1523-1560) hautamuistomerkki. Ensimmäiset tiedot leijonavaakunan käytöstä Suomen yhteydessä ovat 1500-luvun lopulta, jolloin kuningas Juhana III:sta käytetään arvonimeä Suomen ja Karjalan suuriruhtinas. Leijonavaakunan käyttö on liitetty erityisesti suuriruhtinaan arvonimeen.

Leijona on suosittu eläin heraldiikassa ja esiintyy useassa Ruotsin maakunnan vaakunassa. Leijona oli myös hautamonumentin valmistajan, Willem Boyn, kotimaakunnan Belgian Flanderin tunnus. Myös Norjan vaakunassa oli kultainen leijona punaisella pohjalla. Karjalan vaakunassa oli kaksi hopeista miekkaa pitelevää kättä punaisella pohjalla. Vanhin tunnettu kuva Karjalan vaakunasta on vuodelta 1562, mutta itse vaakuna on ilmeisesti vielä vanhempi. Vaakunan koristeluun on saatettu ottaa mallia Tanskan vaakunasta, jossa vaakunakenttiin on sijoitettu yhdeksän sydäntä. Suomen vaakunan koristeena on puolestaan yhdeksän ruusuketta.

Näistä vaakunoista löytyivät elementit Suomen vaakunaan. Vaakuna oli käytössä Suomen tunnuksena Ruotsin ja Venäjän vallan ajan ja 1800-luvulta leijonavaakuna liittyy myös Suomen lippuhistoriaan. Suomen valtiolipuksi oli ehdolla vaakunan mallin mukainen lippu, kunnes eduskunta teki päätöksen nykyisestä siniristilipusta vuonna 1918. Itsenäisen Suomen vaakunaksi Leijonavaakuna oli omaksuttu jo vuotta aiemmin. Punakeltainen vaakunaleijona on myös vuonna 1942 perustetun Suomen Leijonan ritarikunnan tunnus.