< pääsivulle




artikkeli
Kristiina Lehtinen
Filosofian maisteri., historian vanhempi lehtori (eläk.)
W. Schildtin pojanpojan tytär



lähteet
· Kuusi, Sakari, Wolmar Styrbjörn Schildt. Jyväskylä 1962
· Jokipii, Mauno, Wolmar Schildtin asema suomalaisuusliikkeessä. Jyväskylän Yliopiston maisteri- ja tohtoripromootio. Jyväskylä 1984.
· Jokipii, Mauno (toim.), Wolmar Schildt, ”tieteen ja taiteen isä”. Jyväskylä 1993.
· Kirjoittajan oma arkisto





< pääsivulle




Piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt (1810 -1939) Suomalaisuusmies
Piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt (1810 - 1893)




Suomalaisuusaatteen siemenen Wolmar Schildt sai jo varhain, sillä lapsuudenkoti loi taustan hänen ajattelutavalleen. Hänen molemmat vanhempansa puhuivat suomea sujuvasti, vaikka kotikieli oli ruotsi. Kun Laukaan kodin koko ympäristö oli suomenkielinen, sai Schildt aidomman pohjan suomalaisuusaatteelleen kuin moni ruotsinkieliselle seudulle syntynyt aateveljensä.



Ylioppilas

Vuonna 1825 Schildt matkusti Turkuun ja suoritti ylioppilastutkinnon. Ilmoittautuessaan Savokarjalaiseen osakuntaan hän kirjoitti henkilötietonsa nimikirjaan suomeksi. Tätä ei liene kukaan aikaisemmin tehnyt. Turun palon jälkeen yliopisto siirtyi Helsinkiin, jossa Schildt jatkoi ylioppilaspiireissäkin harvinaista suomen kielen käyttöä. Niinpä hän sai erikoisluvalla tehdä maisterintutkintoon vaaditun väitöskirjoituksen suomeksi vuonna 1831 - maisterintutkinto oli tuolloin perustutkinto myös lääkäriksi aikovalle. Vuonna 1831 hän oli perustamassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa, jonka toimintaan hän innokkaasti osallistui koko ikänsä. Schildtin ehdotuksesta Savokarjalainen osakunta otti ensimmäisenä osakuntana viralliseksi kielekseen suomen ruotsin tilalle vuonna 1835.



Piirilääkäri

Pian lääkäriksi valmistumisensa jälkeen Wolmar Schildt haki virkaa kotiseudultaan, ja vuonna 1839 hänet nimitettiin piirilääkäriksi nuoreen Jyväskylän kaupunkiin. Hänen toimialueensa oli pitkään suurempi kuin sata vuotta myöhemmin perustettu Keski-Suomen lääni, ja tällä alueella Schildt oli aluksi ainoa lääkäri apunaan vain pari rokottajaa. Usein toistuvilla matkoillaan, joita viran hoitaminen edellytti, hän tutustui alueeseen, jossa vuonna 1855 asui 78 132 henkeä. Virkamatkat olivat pitkiä, rasittavia ja aikaavieviä, mutta ne olivat Schildtin muulle toiminnalle tärkeitä: Hän tutustui väestöön ja sen henkisiin ja taloudellisiin tarpeisiin. Paljon olikin korjaamista. Näin Keski-Suomi tarjosi toimeliaalle tohtorilleen laajan tehtäväkentän. Wolmar Schildt aloitti taloustoimista ja perusti vuonna 1842 Jyväskylään Säästöpankin, ensimmäisen täysin suomankielisen pankin, jonka hoitajana hän toimi 38 vuotta.

Lääkärinä Schildt oli erittäin velvollisuudentuntoinen. Hän myös seurasi oman aikansa lääketieteellistä tutkimusta ja teki vuonna 1848 opintomatkan Ranskaan, Saksaan, Itävaltaan ja Italiaan. Vuodesta 1857 hän käytti kaikissa virkakirjeissään vain suomea ja herätti näin hämmennystä. Puoli vuosisataa Schildt hoiti piiriään ja oli kaksikymmentä vuotta sen ainoa lääkäri. Jos olisi ollut mahdollista, olisi Schildt kyllä keskittynyt enemmän suomen kielen kehittelyyn. ”Tärkeä, täystöinen virkansa on häntä vienyt velvollisuuden lujilla pitimillä pois kirjallisista toimista, joihin halu olisi häntä vienyt”, kuten Schildt omaelämäkerrassaan totesi.



Tiede, taide ja koulutus

Vuonna 1941 Schildt aloitti julkisen toimintansa kouluolojen kohentamiseksi Sisä-Suomessa, ja vuonna 1847 aloitti viimein opetustyön vaatimaton, ruotsinkielinen ala-alkeiskoulu. Tämä ei tietenkään Schildtin tyydyttänyt, ja vuonna 1857 - monien vaiheiden jälkeen - Jyväskylässä hyväksyttiin Schildtin laatima, keisarille osoitettu anomus oppikoulun perustamiseksi. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1858 kaksikielisenä ja muuttui jo neljässä vuodessa yliopistoon johtavaksi kouluksi, jonka opetuskieli oli ainoastaan suomi. Jyväskylän lyseo oli syntynyt.

1849-luvulta alkaen Schildt haaveili yliopiston saamisesta Jyväskylään. Suunnitelma ei saanut laajempaa kannatusta, mutta Schildt uskoi toiveensa toteutumiseen. Tulevan yliopiston tarpeisiin hän perusti vuonna 1860 Jyväskylän Yliopistorahaston, joka kasvoi lähinnä hänen omien lahjoitustensa ja hänen ystäviensä tuella. Rahasto oli Schildtin kuollessa suuruudeltaan 70 000 silloista markkaa, mikä vastannee arvoltaan noin 288 000 euroa. - Schildtin ideoima yliopisto perustettiin Jyväskylään vuonna 1966.

Suomen kielen kehittäminen ja suomalaisen erityissanaston luominen tieteellisen elämän tarpeita varten oli tärkeää. Uutta sanastoa tarvittiin etenkin suomenkielisiin oppikirjoihin. Ensimmäiset uudissanaluettelonsa Schildt julkaisi jo vuonna 1842. Kaikkia hänen kehittämiään sanoja ei tiedetä, arvio liikkuu noin 500 sanan tienoilla. Pysyvään käyttöön jäi satakunta sanaa.
[ Tutustu sanoihin ]

Eräs Schildtin suomen kieltä koskeva muutos ei saanut kannatusta: 1840-luvulta alkaen hän oli yrittänyt muuntaa kirjoitusta vokaalien pidennysmerkein. Tätä ”venykekirjoitusta” Schildt kuitenkin itse käytti kuolemaansa asti.



Valtiopäivämies

Vuoden 1863 syksyllä pidettiin Suomessa ensimmäiset valtiopäivät sitten Porvoon valtiopäivien vuonna 1809. Schildt osallistui aatelissäädyn edustajana valtiopäiville toivoen voivansa vaikuttaa lääninjaon uudistamiseen ja Keski-Suomen läänin muodostamiseen. Uudistus ei toteutunut. Keski-Suomen lääni perustettiin vasta vuonna 1960. Suomen kielen aseman kehittyminen kiinnosti Schildtiä lääninjakoakin enemmän, olihan hän jo lapsena hämmästyttänyt vanhempiaan toteamalla: ”Kerran tulee suomi olemaan hovikielenä tässä maassa.” Snellmanin ehdotuksesta keisari oli kesällä 1863 allekirjoittanut käskykirjeen, jolla suomi korotettaisiin samanarvoiseksi kieleksi ruotsin rinnalle vuonna 1883, mutta valtiopäivillä syksyllä 1863 haluttiin vielä korostaa asian merkitystä. Schildt otti erittäin voimakkaasti kantaa suomen kielen puolesta.
[ Otteita Schildtin puheesta valtiopäivillä vuonna 1863 ]

Tuskin koskaan on Suomessa ollut tausta uusien tavoitteiden asettamiselle niin otollinen kuin 1850-1870-luvuilla. Oli herätty huomaamaan maan omaleimaisuus ja kansassa piilevät voimavarat. Pyrittiin korostamaan autonomisen Suomen erityisasemaa Venäjän rinnalla. Toisaalta toiveiden toteutumiselle oli myös olemassa paremmat edellytykset kuin ennen. Aleksanteri II:n hallituskausi ja taloudellinen vaurastuminen tekivät W.S.Schildtin kaltaisten tarmokkaiden miesten toiminnan mahdolliseksi.



© Finnica 2003