< pääsivulle
  < Suomen maantiede


> Suomi ja suomalaiset - Asutus
> Hyvinvoinnin perusta
> Hyvinvoinnin jakautuminen
> Tulevaisuus




Teksti: Markku Tykkyläinen
© Finnica 2003


Katsottavat kuvat ovat omilla sivuillaan:

· Elintasot. Siirilä, Seppo & Mari Vaattovaara: Hyvinvointi ei koske kaikkia, 74-77, kuva sivulta 75.




< pääsivulle


HYVINVOINNIN JAKAUTUMINEN

Suomen itsenäistyttyä monet suuret kansalliset hankkeet ja kehittämisohjelmat muovasivat suomalaista yhteiskuntaa siten, että Suomi on eräs maailman tasa-arvoisimmista maista. Hyvinvointiyhteiskunta tarjoaa verovaroin kustannettuja palveluja ja jakaa tuloja uudelleen. Tulonjako on tasainen ja koko kansakunnan koulutustaso on jo yli vuosisadan ajan ollut korkea.

Suomessa on ongelmiakin. Työttömyysaste on ollut vuodesta toiseen korkea verrattuna muihin Euroopan Unionin maihin, ja hyvinvointipalvelujen ylläpito ja tulonsiirrot ovat edellyttäneet korkeaa verotusta. Laajan ja ilmasto-olosuhteiltaan varsin epäsuotuisan maan infrastruktuurin ylläpito on kallista.

Työ luo vaurautta. Eniten vaurautta asukasta kohti luodaan Uudellamaalla, mutta seutukunnittain mitaten ykkönen on Salon seutukunta. Hyvinvointi kasautuu keskusalueille, keskuksiin ja esikaupunkeihin. Korkein koulutus- ja tulotaso on Etelä-Suomessa ja kaupunkimaisissa kunnissa. Uusimaa ja Helsingin ja Tampereen välinen alue sekä yliopistokaupungit ja maakuntakeskukset ovat menestyvää Suomea. Toisaalta monien kaupunkien ongelmana on turvattomuus. Henki- ja väkivaltarikoksia on kaupungeissa keskimääräistä enemmän. [Kts. kuva: elintasot]

Nuoret muuttavat opiskelemaan kaupunkeihin ja sinne muutetaan myös töihin. Näin väestö ikääntyy maaseudulla. Kaikille ei avaudu mahdollisuuksia keskusalueiden työ- ja opiskelumarkkinoilta, joten syrjäseuduilla on paljon työttömyyttä. Uusia asuntoja rakennetaan vain kasvaviin yhdyskuntiin. Niinpä maaseudulla olosuhteet voivat olla varsin puutteelliset. Asutaan ahtaasti ja työkyvyttömiä on paljon. Näin on Itä-Suomessa, Suomenselän alueella, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Syrjäalueilla tapahtuu myös väestömäärään verrattuna paljon väkivaltarikoksia.

Eurooppalaisessa mittakaavassa Suomi on nopeasti kehittyvä maa. Talous on kasvanut voimakkaasti koko viime vuosisadan ajan ja kuilu Euroopan rikkaan ytimen ja Suomen välillä on supistunut huomattavasti. Jos suomalaista hyvinvointia verrataan Venäjään, ero on valtava. Vuosituhannen vaihteessa Suomessa tuotettiin kymmenen kertaa enemmän tavaroita ja palveluksia asukasta kohti kuin Venäjällä ja suomalaisen ostovoimakin oli yli kolminkertainen venäläiseen verrattuna. Hyvinvointi on suhteellinen käsite. Eurooppalaisessa mittakaavassa olemme hyvinvoinniltamme keskiluokkaa, mutta kaikkiin maailman maihin verrattuna olemme rikkaimpien maiden joukossa. Alueellisesti tarkastellen maamme pohjoiset ja itäiset osat ovat elintasoltaan verrattavissa Euroopan Unionin muihin reuna-alueisiin.