< pääsivulle
  < Suomen kirjallisuuden historia


> Verkkainen käynnistyminen
> Romantiikkaa kohti
> Kansan ääni
> Realismin nousu
> Symbolismin tulo
> Jako neljään
> Tulenkantajien tähdenlento
> Modernismin voitto
> 1900-luvun jälkiosan tuulet



Teksti:
Liisi Huhtala ja Kari Sallamaa

© Finnica 2003


KUVAT (ylhäältä alas):

· Johan Wilhelm Snellman 1806-1881. Museovirasto.

· Elias Lönnrot 1802-1884. Painokuva A.V. Linsénin piirroksen mukaan. Alkuperäinen tehty v. 1847. Museovirasto.
» Katso kuva kokonaisena [421x550]

· Aleksis Kivi. Kuva on digitoitu Lintu-kustannuksen 1980-luvulla julkaisemasta postikortista. Piirtäjä on luultavasti Albert Edelfelt, alkuperäinen kuva julkaistu 1873. HELMI, Helsingin yliopiston kirjasto.




< pääsivulle


KANSAN ÄÄNI

Johan Wilhelm Snellman 1806-1881. Museovirasto. Kun Suomi siirtyi 1809 Ruotsilta Venäjälle, yhteiskuntaelämän muodot pysyivät suurin piirtein ennallaan mutta syntyi tarve luoda oma kulttuuri. Romantiikka tyylisuuntana painotti sekin kansallisia piirteitä.

Suomalainen nationalismi korosti kielen merkitystä. Kieli on kansallisuuden perus, julisti J. V. Snellman, ja Suomessa se on suomen kieli, jota ruotsinkieliset opetelkoot. Snellman linjasi kirjallisuuden tehtäväksi kuvata ja ohjata kansaa. Kansankuvaus vakiintuikin suomenkielisen kirjallisuuden pääsuunnaksi ja säilytti asemansa yli 1900-luvun puolenvälin.

Elias Lönnrot 1802-1884. Painokuva A.V. Linsénin piirroksen mukaan. Alkuperäinen tehty v. 1847. Museovirasto.


Suomalaiset kansanrunot kokosi eepokseksi Elias Lönnrot. Kalevalaa (1835-36) ihailtiin näyttönä Suomen kansan runoilijanlahjoista. Itse asiassa Lönnrot muokkasi ja täydensi runoja itse.

1800-luvulla ilmestyi runsaasti niin sanottujen itseoppineiden talonpoikaisrunoilijoiden ja kansankirjailijoiden tekstejä, jotka korostavat suomen kielen ja lukemisen merkitystä.

Kuva on digitoitu Lintu-kustannuksen 1980-luvulla julkaisemasta postikortista. Piirtäjä on luultavasti Albert Edelfelt, alkuperäinen kuva julkaistu 1873. Aleksis Kivi tuntui lunastavan toiveet laadukkaasta suomenkielisestä kansanelämän kuvaajasta. Maailmankirjallisuuden virikkeet yhdistyvät hänen teoksissaan vankkaan nurmijärveläisyyteen. Näytelmä Nummisuutarit (1864) on tavoittanut suomalaisuudesta jotakin olennaista.

Kiven romaani Seitsemän veljestä (1870) kertoo Jukolan veljesten kehittymisestä kunnon kansalaisiksi. Veljesten kuvaa pidettiin kuitenkin karkeana, ja romaanin arvo huomattiin kunnolla vasta 1900-luvun alussa. Kiven modernit runot löydettiin 1900-luvun puolessavälissä.

Kivestä alkaa suomenkielisen kirjallisuuden nousu hallitsevaan asemaan 1800-luvun lopussa. Ruotsinkielinen kirjallisuus vastaavasti väheni nopeasti ja näytti 1800-luvun lopussa kuihtuvan kokonaan.