< pääsivulle
  < Suomalaiset kansallispuvut


> Kansanpuku ja kansallispuku
> Kansallispuku tänään
> Kansallispuku - kansainvälisen muodin ja kansanomaisen juhlapukeutumisen perilllinen
> Muuttuva kansallispuku
> Sanasto



Teksti: Leena Holst
© Finnica 2003





< pääsivulle


SANASTO

FLAMMU
Katso ikat

FLORETTI
Ohut, tiivis, yksivärinen villakangas, joka on kudottu kuviolliseksi. Käyttö: liivit, röijyt, joskus hameet

IKAT
Ikat- eli flammuvärjäyksessä langat värjätään kuviollisiksi ennen kutomista: värjättävästä lankavyyhdistä sidotaan ne osat, jotka eivät saa värjäytyä. Sama lankaerä voidaan sitoa ja värjätä niin monta kertaa kuin kuviot sitä vaativat. Kuvio rakentuu kudottaessa. Tapa on erittäin vaativa sekä värjärille että kutojalle.

KALMINKKI
Raidallinen, hieno villakangas, jonka sidos on pomsi. Raidat ovat moniväriset. Osa raidoista on kudottu saman värin eri sävyillä niin, että väri liukuu voimakkuusasteesta toiseen. Kangas on kalanteroitu kiiltäväpintaiseksi. Joskus raidoissa on vielä kasviaiheinen kuvio. Kalminkki oli niin kallista, että sitä käytettiin vain liiveihin. Kalminkkiuusinnot eivät ole kiiltäväpintaisia, koska niistä puuttuu kalanterointi. Osassa niistä on puuvillaloimi. Värisävyt ja kuviointi vastaavat useimmiten esikuvia.

KAMLOTTI
Ohut, tiivis villapalttina, jota valmistettiin yksivärisenä, raidallisena ja ruudullisena. Käyttö: liivit, röijyt ja hameet.

KIMONOHIHAINEN
Nimitys on lähinnä kaavaopillinen ja liittyy naisen röijyyn, jossa hiha ja miehusta ovat yhtä kappaletta, jolloin röijy rakentuu körtteineen vasemman- ja oikeanpuoleisesta kappaleesta.

KOSTULI
Karjalaiseen pukeutumiseen kuuluva valkea, pellavainen päällysvaate, jota käytettiin kesäisin. Naisen kostulin etureunat olivat usein kirjotut.

KÖRTTI
Liivin, röijyn tai takin takakappaleiden jatkeena oleva laskostettu tai läpällinen osa.

LUUKKU
Housuissa etuosan rakenteen keskeinen osa oli luukku, leveä, etukappaleen levyinen tai kapeampi. Luukku suljetaan napeilla.

NYPLÄTTY PITSI
Pitsi, jossa työvälineinä ovat nypläysalusta, nypläysmalli eli mynsteri ja erillisille nypylöille sidotut langat. Pitsi rakentuu mallin mukaan toisiinsa sitoutuvista langoista. Pitsityypit vaihtelivat alueittain. Nyplättyjä pitsejä käytetään päähineiden ja paitojen koristeena.

NYYTINKI
Karjalainen nyplätty pitsi, joka tehtiin ilman mynsteriä omanlaisellaan alustalla. Nyytinki on erittäin tiivis, usein värillinen ja pohjaa paksummin kuviolangoin koristettu. Nyytinkejä käytetään esiliinojen ja paitojen koristeena.

PAINOKANGAS
Pellava- tai puuvillapalttinapohjalle painettu kangas, josta valmistetaan liivejä, röijyjä, hameita ja esiliinoja. Painokankaat olivat usein tuontitavaraa.

PALTTINA
Perussidos. Myös palttinasidoksisen pellava- tai puuvillakankaan nimi. Valkoinen palttina oli arvostettu kangas, josta valmistettiin esiliinat, huivit, paidat ja osa naisten päähineistä.

PATALAKKI
Myös kairalakiksi nimitetty. Miehen yksinkertainen päähine, joka on ommeltu kiilamaisista kangaskappaleista päänmuotoiseksi.

PERUKIRJA
Vainajan omaisuudesta tehty luettelo.

PIRTANAUHA
Langasta nauhapirran avulla kudottu nauha, jonka mallit vaihtelivat alueittain ja tekijöittäin. Poimittukuvioinen on pirtanauhoista koristeellisin. Nauhoja käytetään vaatetuksessa sitomiseen, kiinnittämiseen ja koristamiseen.

RASKI
Ohut ja tiivis villakangas, joka on kalanteroitu kiiltäväksi. Raskia käytettään lähinnä esiliinoihin.

REKKO
Runsaasti kirjottu karjalaisen naisen paidan etumus.

RÖIJY
Yleisnimitys naisen ja miehen takille.

SARKA
Vanutettu villakangas, jonka sidos oli palttina tai toimikas.

SILINTERI
Miehen korkeakupuinen, lierillinen päähine.

SÄÄMISKÄ
Nahka, joka on muokattu erityisellä säämiskämenetelmällä. Säämiskä on joustavaa ja vaihtelee väriltään vaaleankeltaisesta ruskeankeltaiseen. Säämiskää käytetään polvihousujen materiaalina ja karjalaisten vaatekappaleiden koristeena.

TOIMIKAS
Perussidos. Toimikassidoksisen kankaan pinnassa näkyvät vinosti kohoavat toimiviivat. Sidos on palttinaa joustavampi.

TYKKI
Katso tykkimyssy.

TYKKIMYSSY
Aikuisen naisen päähine rippikouluikäisestä saakka läntisessä Suomessa. Siihen kuuluu tykki, kangaskaitaleeseen kiinnitetty pitsi tai laskostettu kangas, joka on kovetettu. Päätä puettaessa tykki asetetaan sileästi otsalle. Sen päälle asetetaan silkillä päällystetty, kovetettu tykkimyssyn koppa, jonka muoto vaihteli aikakausittain ja alueittain. Kopan takaosassa on rusetti.

VERKA
Hieno, nukkapintainen villakangas.