< pääsivulle
  < Suomalaiset kansallispuvut


> Kansanpuku ja kansallispuku
> Kansallispuku tänään
> Kansallispuku - kansainvälisen muodin ja kansanomaisen juhlapukeutumisen perilllinen
> Muuttuva kansallispuku
> Sanasto



Teksti: Leena Holst
© Finnica 2003





< pääsivulle


KANSANPUKU JA KANSALLISPUKU

Kansallispuvut perustuvat kansanpukuihin. Kansanpuvuksi nimitettiin rahvaan 1700-1800-luvulla käyttämää pukupartta. Suomalainen kansanpuku on dokumentoitu maalauksiin, piirroksiin, erilaisiin kansanelämän kuvauksiin, perukirjoihin ja museoiden kokoelmiin. Kansallisromantiikan myötä syntyivät kansallispuvut. Suomalaisuutta haluttiin korostaa palauttamalla kansanomaiset pukumallit kaiken kansan käyttöön eurooppalaisen ja pohjoismaisen mallin mukaisesti.

Ensimmäiset kansallispuvut syntyivät kansanomaisia juhlapukuja esikuvina käyttäen 1885. Suomen suurruhtinas, keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna olivat virallisella vierailulla Suomessa. Suomalaiset naisjärjestöt lahjoittivat tuolloin keisarinnalle keuruulaisvalmisteisen soutuveneen Lappeenrannassa 5.8. Sen soutivat juhlapaikalle kansallispukuihin puetut nuoret naiset, joiden puvut edustivat eri maakuntia. Puvut oli valmistanut Suomen Käsityön Ystävät. Vierailu ja kansallispukuisten soutajattarien esiintyminen herätti laajalti huomiota. Kansallispuku oli tullut julkisuuteen. Kyseistä päivää voi hyvästä syystä kutsua kansallispuvun syntymäpäiväksi.