< pääsivulle
  < Kalendaaritraditiot


> Johdanto
> Tammikuu
> Helmikuu
> Maaliskuu
> Huhtikuu
> Toukokuu
> Kesäkuu
> Heinäkuu
> Elokuu
> Syyskuu
> Lokakuu
> Marraskuu
> Joulukuu



Teksti: Lassi Saressalo
© Finnica 2003


KUVAT:

· Suistamo. Kuusimäen Kievarin väki ruispellolla. Valokuva: Toivo Talvi 1932. Kansallismuseo.

· Uhripässiä huutokaupataan. 1909. Valokuva: V. Jääskeläinen. Kansatieteen kuva-arkisto / Kansallismuseo.




< pääsivulle


SYYSKUU

Suistamo.  Kuusimäen Kievarin väki ruispellolla. Valokuva: Toivo Talvi 1932. Kansallismuseo. Syyskesällä nuorisolla on aiemmin tuntunut olevan aikaa seurustelulle, tapaamisille, puhutaan jumihäistä, isoistatansseista, kiimasunnuntaista, jotka nimetkin jo kertovat jotain. Kun varsinainen elinkeinovuosi alkoi olla valmis eikä talviperiodi vielä ollut alkanut, jäi luppoaikaa tavallista enemmin. Itäisen suomen praasniekka-ajat sattuvat samalle kohdalle. Näissä perinnekertymissä on runsaasti sellaista draamanainesta, joka olisi poimittavissa ja myös sellaista nuorten traditiota, joka olisi nykyaikaistaen otettavissa käyttöön. Kesäkausi on kuitenkin ollut niin rankkaa, ettei varsinaista syyskuun huipputapahtumaa ole syntynyt. Syksy loppukin sitten ja tähänkin päivään liittyy runsaasti kausiriittejä, joskin jo unohtuneita.





Uhripässiä huutokaupataan. 1909. Valokuva: V. Jääskeläinen. Kansatieteen kuva-arkisto / Kansallismuseo. Mikkeli 29.9.

Mikkeliä vietetään arkkienkeli Mikaelin muistopäivänä.

Mikkelinaikaiset markkinat ja juhlat olivat suosittuja entisaikaan arki-Mikkeliä (29.9) seuraavana viikonloppuna. Vuoden 1772 jälkeen arki-Mikkeli siirrettiin sitä seuraavaan sunnuntaihin. Kansan työkalenterissa Mikkeli on merkinnyt sadonkorjuun päätöstä, jolloin viimeinen sato on saatu talteen ja naiset ovat siirtyneet ulkoa sisätöihin. Myös karjan laiduntaminen on päättynyt Mikkelinä.

Mikkelinä teurastettiin ja syötiin Mikkelin pässi, tämä uhriateria vaikutti kotieläinten menestykseen. Mikkeli oli tärkeä myös palvelusväelle, sillä sitä seurasi vuosittainen vapaaviikko, ”runtuviikko” jolloin vaihdettiin mahdollisesti palveluspaikkaa. Vuodesta 1816 paikanvaihto siirtyi marraskuun ensimmäiseen päivään ja loma venyi kahden viikon mittaiseksi.

Mikkelinpäivänä ennustettiin myös tulevan talven sää, sekä kevään tulo: ”Kun Mikkelille lehti lähtee, Niin Jyrkille (23.4.) kesä tulee.”

Teksti: Jaana Ojala.
Vilkuna: Ajantieto