< pääsivulle
  < Kalendaaritraditiot


> Johdanto
> Tammikuu
> Helmikuu
> Maaliskuu
> Huhtikuu
> Toukokuu
> Kesäkuu
> Heinäkuu
> Elokuu
> Syyskuu
> Lokakuu
> Marraskuu
> Joulukuu



Teksti: Lassi Saressalo
© Finnica 2003


KUVAT:

· Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta julkaisussa Z.Topelius, Lukemisia lapsille, Porvoo 1907. HELMI, Helsingin yliopiston kirjasto.
» Katso kuva suurempana [419x550]

· Rautu, Palkeala, Hänninen. Pojat menevät lehmineen paimeneen "leppätötöt" mukana ja kontit selässä. Valokuva: Tyyni Vahter 1930. Kansatieteen kuva-arkisto / Kansallismuseo.




< pääsivulle


HUHTIKUU

Aprillipäivä | Yrjön päivä



Huhtikuun alun aprillipäivä on säilynyt muistissa pääasiassa narraamisen tradition ylläpitäjänä, jota etupäässä media nykyisin harrastaa ns. valeuutisillaan. Mikäli oletukset aprillipäivän liittymiseen roomalaiseen ja myöhempäänkin narrien päivään miellyttävät olisi aprillipäivästä saatavissa karnevaalitunnelmainen uusi tapahtumapäivä - siis jos halutaan luoda uutta vanhaa perinnettä. Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta julkaisussa Z.Topelius, Lukemisia lapsille, Porvoo 1907.Mikael Agricolan päivä 9.4. ei tarjoa nykyisellään mielikuvitukselle paljoakaan, mutta sen ajatus sen muuntamisesta suomen kielen päiväksi on jo heitetty pohdittavaksi

Yrjön päivä 23.4. on sisältänyt suuren joukon karjanhoitajakulttuuriin liittyviä riittikäytänteitä, olihan se karjan uloslaskupäivä. Tässä olisi mahdollisuus kansanuskon rituaalistamiselle ja pääasiassa naisten kulttuuritapahtuman luomiselle; sisältäähän se myös hedelmällisyyteen liittyviä ajatuksia, mutta Pyhän Yrjön kautta myös maskuliinista hyvän voittamista pahasta. Vastaava itäsuomalainen riittipäivä on toukokuun kolmantena, Ristin päivänä.

Huhtikuussa vietetään vielä kansallista veteraanipäivää (27.4.) jo vakiintunein menoin. Veteraanien vähentyessä tullee päiväkin saamaan uusia merkityksiä. Uskon rauhanturvaajien löytävän tämän päivän jossain vaiheessa, mutta en uskalla ajatella, miten sitä siinä kontekstissa vietettäisiin.





Aprillipäivä 1.4.

Aprillaajia oli entisaikaan liikkeellä pitkin kevättä - aprillauksen tarkoituksena oli hauskanpito hyväuskoisten kustannuksella ja hyväntahtoinen narraaminen. Leikillisellä petkuttamisella oli entisaikoina myös kasvattava tarkoitus - erityisesti lapsia narrattiin myös muulloin kuin aprillipäivänä. Lapset saatiin pois jaloista kiireen keskellä kun heidät lähetettiin hakemaan kylältä olematonta tavaraa. Toisaalta narrattava myös oppi jouduttuaan kerran narratuksi, eikä enää toista kertaa mennyt lankaan.

Aprillaus vakiintui huhtikuun ensimmäiseen päivään 1800-luvulla. Aprillipäivänä on lupa narrata ketä tahansa, eikä narrattava saa suuttua. Pilanteolla on kuitenkin rajansa - pysyvää vahinkoa aprillauksella ei saa aiheuttaa. Vanhimmat tiedot aprillipäivästä ovat peräisin 1600-luvulta Euroopasta, tapa periytyy kuitenkin vielä varhaisemmilta ajoilta, eikä sen syntyyn ole löydetty varmaa selitystä. Aprillausta säestävät yleensä erilaiset härnäysriimit ja nimittely - Suomalainen aprillausloru: ”Aprilliä, aprilliä, syö silliä, juo kuravettä päälle!” mukailee ruotsalaista riimiä.

Nykyään aprillausta harrastetaan päivälehtien palstoilla, radiossa ja televisiossa. Onnistuneen aprillipilan avulla on houkuteltu esimerkiksi suuri yleisöjoukko ihmettelemään jättiläismadetta Helsingin Kauppatorille. Yleisö osaa nykyään jo odottaa lehtien aprillijuttuja, eivätkä ne usein mene läpi. Aprillijutut paljastetaan yleensä seuraavana päivänä, samalla kuin luodaan katsaus muiden tiedotusvälineiden pilajuttuihin.

Teksti: Jaana Ojala.
Vilkuna: Ajantieto




Yrjön päivä 24.4. (Yrjö, Jyrki)

Pojat menevät lehmineen paimeneen. Rautu. Kansallismuseo, Kansatieteen kuva-arkisto. Yrjön päivä on liittynyt vanhaan maatalouskulttuuriin: karjanhoitoon ja maanviljelykseen.

Pyhää Yrjänää pidettiin karjan ja maanviljelyksen suojelijana. Keväinen Yrjön päivä merkitsi ympäri maata karjan uloslaskupäivää, jolloin karja päästettiin talven jälkeen ensimmäistä kertaa navetasta laitumelle. Karjan uloslaskuun liittyivät seremoniat ja uhrilahjat Pyhälle Yrjölle. Yrjön päivää seurasivat huutoyöt, jolloin paimenet huusivat yöllä Pyhää Yrjänää suojelemaan karjaansa metsä pedoilta.

Keski-Pohjanmaalla suoritettiin Yrjön päivänä ”jyrynajo”, jolloin kelloja ja kalistimia kolistellen juostiin ajamassa sudet pois pihapiirien ja laidunten läheltä.

Yrjön päivä on ollut tärkeä toukotöiden aloituspäivä ja Satakunnassa on syöty tällöin rituaalinen toukoateria. Lämmin Yrjön päivä tiesi hyvää tulevaa vuotta.

Kalastajille Yrjön päivä oli Itä- ja Pohjois-Suomessa merkkinä ahvenen kudun alkamisesta, etelämpänä Yrjön päivältä alkoi hauen kutu.

Teksti: Jaana Ojala.
Vilkuna: Ajantieto