Osuusliike Keskimaan myymälä Laukaan Leppävedellä 1920-luvulla. Kuva Keski-Suomen museo

Osuustoiminnan juuret löytyvät Englannista, jossa jo 1800-luvun aikana ryhdyttiin harjoittamaan tasavertaista yhteistyötä yhteisön hyväksi. Liikkeen perustajahahmoja olivat Robert Owen ja William King. Suomeen osuustoimintaliike tuli aivan 1800-luvun lopussa, ja sen perustajahahmona Suomessa toimi Hannes Gebhard.

Suomen osuustoiminnan kannalta keskeiseksi tekijäksi tuli Pellervo-Seura, joka perustettiin vuonna 1899 ja josta kehittyi osuuskuntien ensimmäinen valtakunnallinen keskusjärjestö. Kun Suomeen saatiin vuonna 1901 osuustoimintalaki, liikkeen parista alkoi syntyä käytännön osuuskuntia harjoittamaan mitä moninaisimpia toimia. Niin syntyivät esimerkiksi OKO - osuuskassojen (sittemmin osuuspankkien ) keskusrahalaitos vuonna 1902, Hankkija Keskusosuusliike 1905, Valio Meijerien keskusosuusliike 1905 ja Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta - SOK - vuonna 1905.

Osuustoimintaliike jakautui poliittisesti kahtia vuonna 1916, jolloin perustettiin Kulutusosuuskuntien Keskusliitto. Se tuki toimintansa poliittiseen vasemmistoon ja ammattiyhdistysliikkeeseen, kun pellervolainen osuustoimintaliike suuntautui ennen muuta poliittiseen keskustaan ja oikeistoon. Osuustoiminnan ja maatalouden läheinen kytkös oli ennen muuta maataloustuotantoon liittyvissä osuuskunnissa, ja tätä kautta koko pellervolainen osuustoimintaa on kytketty lähelle Maalaisliittoa ja sitä seurannutta Keskustapuoluetta. Ruotsinkielinen keskusjärjestö FSA - Finlands Svenska Andelsförbund perustettiin vuonna 1919.

Ryhmittymistä pellervolainen osa selviytyi erinomaisesti yhteiskunnan muutoksesta, ja se hallitsee edelleen suvereenisti maataloustuottajien tuotteiden jalostusta ja markkinointia. Myös SOK-lainen osa osuuskaupasta voi edelleen vahvasti samoin kuin osuuspankkiryhmä, josta säästöpankkiryhmän suuren osan tuhoutuminen Suomen pankkikriisissä 1990-luvun alussa teki ainoan toimivan paikallispankkiryhmän.

Kulutusosuuskuntien Keskusliiton osuudelle osuustoimintaliikkeestä kävi sen sijaan hullusti. Tässä sektorissa kauppatoiminta keskitettiin valtakunnallisesti EKAan ja vakuutustoiminta Kansayhtiöihin. Molemmat yritykset ajautuivat haaksirikkoon nk. punapääoman tuhon yhteydessä 1990-luvun alkuvuosina. Jäljelle jäivät rippeenä vain Helsinkiläinen Elanto ja muutama muu pieni osuuskauppa, joka kieltäytyi liittymästä EKAan.


takaisin artikkeliin

artikkelit ja tietoiskut

etusivulle