1900-luvun alkupuoli
. Kaskeaminen loppui vähitellen 1800-luvun loppuun mennessä ja metsien arvon noustessa. Viimeiset kasket poltettiin Petäjäveden, Keuruun ja Uuraisten seudulla 1900-luvun alussa. Terva- ja tärpättitehtaita perustettiin eri puolille Keski-Suomea - tervateollisuudessa Keski-Suomella oli valtakunnallisesti merkittävä asema: ennen talvi- ja jatkosotaa 80% maan tervatuotannosta tuli Keski-Suomesta. Itsenäisyyden alussa Keski-Suomen teollistuminen pohjautui lähes yksinomaan metsäteollisuuteen. Paperi-, selluloosa-, saha-, ja vaneriteollisuus saivat alueelta tarvitsemansa raaka-aineen ja vesivoiman. 1900-luvun alussa metalliteollisuus kohosi toiseksi tärkeäksi teollisuuden alaksi. Lisävauhtia metalliteollisuus sai 1920-luvulla valtion perustaessa asetehtaitaan Keski-Suomeen. 1900-luvun alussa maatiloilla työskenteli viljelijän lisäksi suuri joukko tilatonta maaseututyöväkeä. Maaseutuyhteiskunnan rakenne muuttui 1920-30 luvuilla radikaalisti. Muutoksen takana olivat torpparinvapautus, tilattoman väestön asutustoiminta sekä sodanaikaiset pika-asutus ja maanhankintalait. Itsenäisten tilojen määrä kasvoi, samalla tilakoko pieneni ja syntyi pientilavaltainen Keski-Suomi. Autoliikenne alkoi kehittyä ja tieverkosto parani.

Kuvassa Jämsänkoksen tehtaat 1900-luvun alkupuolella. Keski-Suomen museon kuva-arkisto.

etusivulle