Tietoliikenne Keski-Suomessa

Jyväskylän puhelinyhdistyksen säännöt vahvistettiin vuonna 1888, ja vielä 1800-luvun loppuvuosikymmeninä maakunnan tärkeimmät keskukset saivat omat puhelinyhtiönsä: näin
esimerkiksi Keuruu, Jämsä, Viitasaari ja Saarijärvi. Puhelimien merkitys oli kuitenkin vähäinen, koska verkostot olivat pitkään pieniä - vain muutaman ja korkeintaan muutaman kymmenen liittymän muodostamia.

Kaukopuhelinyhteys maakunnasta ulos saatiin vielä 1800-luvun puolella, kun vuonna 1898 Jämsään vedettiin kaukopuhelinlinja Raumalta. Tätä kautta periaatteessa kaikki Keski-Suomen puhelinliittymät yhdistyivät kaukoverkkoon. 1920-luvun lopulla maakunnassa oli 28 puhelinyhtiötä tai osuuskuntaa, mutta vain kahdessa niistä oli enemmän kuin sata tilaajaa. Tehokkaampi kaukopuhelinliikenne saavutettiin vasta 1930-luvun alussa, jolloin Keski-Suomen Telefooniyhdistys liitettiin valtionpuhelimen verkkoon.

Keski-Suomen kuntien väliset yhteydet olivat käsivälitteisiä 1960-luvun loppuun ja samalla tavalla kaukopuhelut maan eri kaupunkeihin ja ulkomaille piti pitkään tilata valtion puhelimen keskuksesta. Suurempien kaupunkien väliset yhteydet automatisoitiin aiemmin kuin yhteydet maakunnan kuntakeskuksiin.

Kelvolliseen radion kuuluvuusalueeseen Keski-Suomi pääsi keväällä 1928, kun Lahden suurradioasema valmistui ja aloitti lähetyksensä. Aseman kuuluvuusalue ei kuitenkaan ulottunut häiriöttömänä Keski-Suomen pohjoisosaan. ULA-aaltoalueen lähetykset alkoivat 1950-luvun lopussa, jolloin televisiokuvakin alkoi näkyä aivan maakunnan eteläisimmissä osissa. Jyväskylän oma televisioasema aloitti toimintansa vuonna 1961 ja Pihtiputaan televisioasema vuonna 1964. Toinen televisiokanava alkoi näkyä Jyväskylässä vuonna 1971 ja kolmas vuonna 1987.