Kirkko on usein pienen kunnan tunnetuin ja katsotuin nähtävyys. Keski-Suomen alueella on lähes 60 kirkkoa, joiden joukosta löytyy muutama kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä kirkko, tunnetuimpana UNESCOn maailmanperintökohteisiin kuuluva Petäjäveden vanha kirkko vuodelta 1765.

Suomalaisuuskeskus Finnican Keski-Suomen kirkot -sivut perustuvat laajaan tietokantaan, josta löytyvät perustiedot ja kuvat kaikista maakunnan kirkoista. Artikkelien ja verkkonäyttelyiden avulla voit tutustua tarkemmin kirkonrakentamisen historiaan ja Tunnistatko kirkot -pelin avulla voit kehittyä todelliseksi kirkkoasiantuntijaksi. Sinulla on myös itselläsi mahdollisuus osallistua paikallisen kirkkotiedon kokoamiseen kartuttamalla tietokannan valokuva-aineistoa.


t u n n i s t a t k o  k i r k o t ?


Kuinka hyvin tunnet keskisuomalaiset kirkot? Testaa ja kehitä tietojasi pelaamalla helpohkoa Kirkkokandidaattipeliä tai todella haastavaa Kirkkotietäjäpeliä.



ä ä n e s t ä   s u o s i k k i k i r k k o a s i !

Mikä onkaan Keski-Suomen kaunein tai viihtyisin kirkko? Katso mitkä kirkot ovat saaneet eniten ääniä ja anna ääni omalle suosikillesi.



o m i a   v a l o k u v i a   t i e t o k a n t a a n

Onko sinulla valokuvia keskisuomalaisista kirkoista? Keski-Suomen kirkot -tietokannasta puuttuu sisäkuvia kirkoista sekä taideteosten kuvia. Jos sinulla on kuvia esimerkiksi kotikuntasi kirkosta, lähetä meille lisättäväksi kantaan. Yritetään tehdä yhdessä mahdollisimman kattava kuvakokoelma upeista keskisuomalaisista kirkoista.



e t s i   h a k u s a n a l l a   t i e t o k a n n a s t a




Kaikkina aikoina Keski-Suomeen on rakennettu lähes sata kirkkoa, joista nyt esitellään yli 60 luterilaista, ortodoksista ja roomalaiskatolista kirkkorakennusta.
Ulkopuolelle tässä vaiheessa jäävät monet uskonnollisten yhteisöjen rukoushuoneet ja temppelit.

Kirkko pystytettiin perinteisesti mäelle tai vesitien varrelle. Kirkonmäki tai kirkkoniemi paikanniminä lienevät kaikille tuttuja. Korkealle kohoava kellotorni näytti kirkon paikan 1950-luvulle asti niin rakennetussa kuin metsäisessäkin ympäristössään. Viime vuosisadan jälkipuoliskon kirkoista valtaosa on suurten väestökeskusten ja seurakuntayhtymien kirkkoja, jotka sopeutuvat usein hiljaisesti muuhun rakennuskantaan.

Ensimmäiset kirkot on rakennettu eteläiseen Keski-Suomeen todennäköisesti jo 1400-luvulla, katolisen kirkon aikaan. Vakituisen asutuksen myötä myös muualle maakuntaan ryhdyttiin pystyttämään kirkkoja. Vanhimmat säilyneet hirsikerrat ovat 1500-luvun lopussa rakennetusta Laukaan Hartikan kirkosta. Moni vanha kirkko on purettu uuden tieltä ja osa on tuhoutunut tulipaloissa. Iäkkäin Keski-Suomen kirkoista on Keuruun vanha kirkko vuodelta 1758. Sen sijaan vanhin kaiken aikaa aktiivikäytössä ollut kirkko rakennettiin 1783 Pihtiputaalle.

Keski-Suomessa kirkkorakennukset tehtiin puusta aina 1800-luvun lopulle, jolloin maakunnan ensimmäinen tiilikirkko pystytettiin Jyväskylän kaupunkiin. Yksinomaan kirkon pystyttäminen vaati yleensä pieneltä seurakunnalta niin paljon voimavaroja, että rakennuksen viimeistely, laudoitus tai maalaus toteutettiin vasta vuosien kuluttua. Myös alttaritaulun hankinta saattoi siirtyä vuosikymmeniksi varojen puutteessa.

Kirkkojen rakentamista säädeltiin niin kirkollisissa kuin maallisissa asiakirjoissa. Rakentamista koskeva lainsäädäntö tarkentui pikku hiljaa hallintokulttuurin kehityksen myötä. Kansanrakentajat vaikuttivat Keski-Suomenkin kirkkojen suunnitteluun ja toteuttamisiin vielä 1800-luvun jälkipuoliskolle, vaikka viranomaisarkkitehtuurin merkitys oli kasvanut selvästi 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta lähtien.


Keski-Suomen kirkot -sivut ovat osa FINNICA KESKI-SUOMI -sivustoa