P U H E T T A   J A   P O H D I N T A A   S U O M A L A I S U U D E S T A
Näkökulmia suomalaisuuden tutkimukseen ja ymmärtämiseen




PÄIVIÖ TOMMILA
Suomalaisuus 1899

Tiivistelmä esitelmästä Jyväskylässä 8.4.1999

Professori

Päiviö Tommila



Sanalla suomalaisuus on kahtalainen sisältö. Toisaalta sillä tarkoitetaan yleistä suomalaisuutta, suomalaisena, Suomessa asuvana olemista, suomenmaalaisuutta. Toisaalta puhuttaessa suomalaisuusliikkeestä sanalla tarkoitetaan suomenkielisen väestön kansallisideologista toimintaa.

Kun 1800-luvun alkupuoliskolla etsittiin uudelle autonomiselle Suomelle identiteettiä, Suomen maantieteen, maiseman ja luonnon kartoitus oli yleisisänmaallista toimintaa. Mutta ruotsinkielinen sivistyneistö näki myös suomen kielen, kansanrunouden ja historian keskeisiksi kansallisiksi tunnuksiksi. Kulttuurifennomanian sitten muututtua sosiaaliseksi yhteiskunnalliseksi liikkeeksi tilanne kuitenkin muuttui. Ensiksi mainitut ilmiöt jäivät yleissuomalaisiksi, mutta jälkimmäisen rinnalle alettiin kehittää svekomaniaa, joka etsi ruotsinkieliselle väestölle omia juuria nyt rannikoiden omakielisestä kansasta. Näin siirryttiin keskustelemaan, oliko Suomessa yksi kansa ja kaksi kieltä, vai kaksi kansaa ja kaksi kieltä. Kielitaistelu jakoi joka tapauksessa suomalaiset kahteen ryhmään omine tunnuksineen.

1800-luvun jälkipuolella suomalaisuuskäsitteeseen tuli uusi juonne. Venäjän keisarikunnan taholta kasvoi yhdenmukaistamisen ja venäläistämisen paine, joka sai suomalaiset puolustamaan omaa asemaansa ja omia lakejaan. Murroskohdaksi tuli vuosi 1899, jolloin isänmaan puolustaminen näkyi kansalaiskokouksina ja yli puoli miljoonaa nimeä sisältävän adressin kokoamisena ja yksimielisyyden tähdentämisenä. Ulkoinen vaara tai sellaiseksi koettu uhka on historian aikana usein johtanut yksimielisyyden nousuun. Toisaalta se on myös vastustuksen menettelytapoja etsittäessä johtanut uusiin ryhmittymiin. Näin kävi Suomessakin kevään 1899 jälkeen.





alkuun paluu etusivulle



kuvat © Tauri Kankaanpää 1999
webdesign © Päivi Hintsanen 1999
© Finnica