P U H E T T A   J A   P O H D I N T A A   S U O M A L A I S U U D E S T A
Näkökulmia suomalaisuuden tutkimukseen ja ymmärtämiseen




PÄIVI RANTANEN
Suomi-kuvan pimeät puolet

Tiivistelmä esitelmästä Jyväskylässä 9.4.1999

Suomen kielen laitos, Jyväskylän yliopisto

Päivi Rantanen



Suomen on vallannut uusi kansantauti, burnout. Menestyvät yritysjohtajat valottavat aikakauslehdissä ja televisio-ohjelmissa kilvan fysiikkansa ja psyykensä pettämistä. Nykypäivän työelämän kovat vaatimukset ovat useimmiten syntipukkeina, mutta mikä merkitys asiassa onkaan suomalaisuudella, joka ankkuroituu mm. ahkeruuden hyveeseen? Meillä on esimerkkinämme Saarijärven Paavo, joka kadon käytyä tyytyi lisäämään leipäänsä petäjäistä.

Läpi harmaan kiven, on suomalaisuuden tunnuslause. Saamme kuulla sen tavanomaisena suomalaisuuden annoksena uutisista, sanomalehdistä ja poliitikkojen puheista. Harva se kerta muistetaan mainita, miten kansamme on ahkeraa, työteliästä, rehellistä ja tunnollista väkeä, joka on selvinnyt toinen toistaan vaikeammista koettelemuksista. Mutta miten tämä kaikkien hyvin tuntema suomalaisuuden merkitysaines on oikeastaan muotoutunut ja mitä perää siinä on?

Vastausta etsittäessä on mentävä suomalaisuuden lähteille ja selvitettävä, millaista tietoa suomalaisista on vuosisatojen aikana tuotettu ja miksi. Tämä on suomalaisuuden historiaa, jonka tarkoituksena ei ole kirjoittaa yhtä uutta esimerkillistä kehitystarinaa siitä, miten kansamme on pärjännyt.Päinvastoin: nyt suomalaisuudesta kertovat tarinat pilkotaan osiin. Hyväksi apuvälineeksi tehtävään tarjoutuu ranskalaisen filosofin, Michel Foucault'n diskursseja koskevat teoriat. Ne auttavat tarkastelemaan esitettyjen Suomi-kuvien kontekstisidonnaisuutta ja niihin liittyviä valtakamppailuja.

Purkutehtävässä on lähilukuun valittu Zacharias Topeliuksen Maamme-kirjan kuvan Suomesta ja suomalaisista. Maamme-kirja on ollut yksi niistä ankarista karttakepeistä, jonka avulla useita pellavapäiden sukupolvia on opetettu tuntemaan, mitä suomalaisuus on. Alempien luokkien lukukirjaksi laadittua teosta luettiin kouluissa lähes sadan vuoden ajan.

Varoitus: purkavassa historiankirjoituksessa kohdetta ei katsota vain kolikon paremmalta puolelta.





alkuun paluu etusivulle



kuvat © Tauri Kankaanpää 1999
webdesign © Päivi Hintsanen 1999
© Finnica