P U H E T T A   J A   P O H D I N T A A   S U O M A L A I S U U D E S T A
Näkökulmia suomalaisuuden tutkimukseen ja ymmärtämiseen




PEKKA KETTUNEN
Avauspuhe torstaina 8.4.99








Mitä olisi suomalaisuus ilman Jyväskylää? Jyväskylässä perustettiin aikoinaan maamme ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, Jyväskylän lyseo. Suomalaiskansallisen aallon todelliseksi nostattajaksi muotoutui sittemmin ensimmäinen suomenkielinen opettajaseminaari.

Jyväskylässä näkyvästi vaikuttanut piirilääkäri Wolmar Schildt on mm. sanojen tiede ja taide isä. Jos Jyväskylän kaupungin vehmas ympäristö on kappale kauneinta Suomea, niin kaupunki on ollut tunnettu myös siitä, että täällä on puhuttu suomen kieltä puhtaimmillaan. Wolmar Schildtin muotokuva kaupunginvaltuuston istuntosalissa velvoittaa meitä nykyjyväskyläläisiä toimimaan tieteen, taiteen ja suomalaisuuden hengessä.

Me puhumme Jyväskylästä mieluusti uuden aallon kaupunkina. Kaupungin kehitysvaiheiden kytkeminen aaltoihin on harkittu kielikuva. Itse asiassa Jyväskylän historiaa jaksottavat pitkät aallot näyttävät olevan 60 - 70 vuoden mittaisia. Sata vuotta sitten, kun uhkea Kunnallistalo rakennettiin sisämaan pikkukaupunkiin, kaupunkimme eli jo ensimmäisen kukoistusaaltonsa harjalla.

Kansakoulun opettajiksi opiskelevat nuoret olivat jo kolme vuosikymmentä löytäneet tiensä Jyväskylän opettajaseminaariin. Pari vuotta vanha asema otti vastaan tulevia kansanvalistuksen lähettiläitä myös rautateitse. Rautatieliikenteen vilkastuessa Jyväskylästä tulikin suomalaisten heimojen kohtaamispaikka.

Aivan erityisesti kaupunkiin tultiin idästä Pönttövuoren tunnelin kautta ja lännestä Pohjanmaan rataa pitkin. Ensimmäisestä aallosta Jyväskylä sai pysyvän jäljen. Kaupunki on siitä saakka ollut suomalaisen opiskelevan nuorison muuttovirtojen kohde.

Seuraava aalto ajoittuu 1920 - 1930-luvuille, jolloin luotiin perusta valtion metalliteollisuudelle. Jyväskyläläinen metalliteollisuus oli keskeisessä tukitehtävässä silloin kun isänmaatamme puolustettiin ase kädessä. Sodan jälkeen siviilituotantoon suuntautunut metalliteollisuus sai paljon työvoimaa myös kotiseutunsa menettäneistä Karjalan siirtolaisista. Suomalaisuus Jyväskylässä sai taas uudet mausteensa. Siitä aallosta alkoi Jyväskylän nousu paperikoneiden valmistuksen maailmanluokan keskukseksi. Tätä arvoa kaupunkimme kantaa ylpeänä vielä tänäänkin.

Ja nyt, kun on kulunut kuusi seitsemän vuosikymmentä edellisestä, Jyväskylä on taas lähdössä uusille aalloille. Nyt suuntaa näyttää maamme menestyksen uusi tukijalka, informaatioteknologia. Informaatioteknologian työpaikat ovat melkoisessa kasvuaallossa koko Suomessa ja erityisesti Jyväskylän seudulla.

1860-luvun humanismiaan yhä kunnioittavalla Jyväskylällä on syytä olla nöyrän ylpeä. Kun tietotekniikan ensimmäiset askeleet otettiin kovastikin insinöörilähtöisesti, niin nyt Jyväskylässä lyöttäytyvät yhteen psykologian huippuosaajat ja informaatioteknologian näkijät. Mitä tästä liitosta syntyy, ei ole enempää eikä vähempää kuin uuden vuosituhannen osaamista! Ja yhä useamman uuden vuosituhannen osaajan on tultava opintielle Jyväskylään.

Arvoisat seminaarin osallistujat. Terve paikallisylpeys mukaan lukien kiintymys ympäröivään seutuun kuin isänmaahankin on keskeinen menestystekijä. Meillä jyväskyläläisillä on aito oikeus terveeseen paikallisylpeyteen muistellaan sitten menneitä tai haaveillaan tulevasta. Kansainvälistyvään maailmaankin ponnistamme tukevasti suomalaiskansallisilta juuriltamme.

Suomalaisuus on tänään jotakin muuta kuin kansallisen heräämisen aikana. Se poikkeaa myös siitä ajasta, kun maamme itsenäisyyttä rakennettiin. Euroopan yhdentymisen myötä käsitteet alueiden Eurooppa ja Euroopan kulttuurien monimuotoisuus korostuvat. Globalisaatiokehitys puolestaan nostaa näkyville maailman kulttuurisen kirjon. Samanaikaisesti on kuitenkin nähtävissä nationalistisen ajattelun ongelmat myös Euroopassa.

Tänään meillä on tuskin tarjolla yhtä suomalaisuutta. Suomalaisuus on myös ymmärrettävä suomenkielisyyttä laajempana. Suomalaisuus ei voi pitäytyä nationalistisiin tuntoihin kansasta eikä myöskään kerrasta toiseen toistettuihin kliseisiin kansanluonteesta.

Näistä arvolähtökohdista olemme rakentamassa Fennicum- suomalaisuuskeskushanketta. Se on kansalliselle identiteetille rakentuva ja sitä tulkitseva valtakunnallinen yhteistyöhanke. Hankkeeseen kutsutaan osallistumaan suomalaista kulttuuriperintöä tallentavia, tutkivia , välittäviä ja hyödyntäviä tahoja. Tavoitteena on suomalaisen kulttuurin tietokeskus ja kattava toiminta- ja palveluverkosto.

Arvoisat seminaarin osallistujat. Tervetuloa pohtimaan suomalaisuutta ja sen juuria suomenkielisen kulttuurin kehtoon, Jyväskylään! Ryhdytään yhdessä rakentamaan suomalaisuuskeskusta.

Kiitän Jyväskylän yliopistoa hyvästä yhteistyöstä sekä seminaarin luennoitsijoita, jotka antavat asiantuntemuksensa yhteisen hankkeemme vauhdittamiseen.





alkuun paluu etusivulle



kuvat © Tauri Kankaanpää 1999
webdesign © Päivi Hintsanen 1999
© Finnica