s e m i n a a r i
U U S I   S U O M A L A I N E N   O O P P E R A




Maaherra
HEIKKI KOSKI
Uusi suomalainen ooppera -seminaari

Seminaarin avaus



Ooppera taidemuotona elää vahvaa kautta. Kuten Henry Bacon "Oopperan historiassaan" toteaa, "oopperan kenttä on moninaisempi, sen ilmaisulliset ulottuvuudet suuremmat kuin koskaan. Oopperan käsittelemillä aiheilla ei ole rajoja, ja näyttämöllisiä toteutuksia on tarjolla täysi valikoima perinteisen kunnioittavasta raikkaaseen radikalismiin. Kuilu korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin välillä on kaventunut paikoin olemattomaksi ja samalla oopperan yleisöpohja on laajentunut".

Suomessa on puhuttu erityisestä ooppera-buumista, jonka yleisesti katsotaan alkaneen 70-luvun puolivälissä. Se on kytkeytynyt vahvasti Savonlinnaan, kesäisiin oopperajuhliin, Suomen Kansallisoopperaan, jonka vuonna 1993 käyttöön otettu uusi oopperatalo on jatkuvasti täyttynyt oopperasta kiinnostuneista ihmisistä, mutta myös siihen oopperaharrastukseen, mitä eri puolille maata toteutetut oopperaproduktiot eri tavalla ilmentävät. Savonlinnan oopperajuhlat ovat madaltaneet oopperassa käymisen kynnystä ja muuttaneet yleisön koostumusta, mikä on heijastunut muuallekin maahan. Uudet kotimaiset oopperateokset ovat käsitelleet suomalaisia aiheita ja kohonneet kansallisen identiteetin symboleiksi. Oopperaesitysten estetiikka on muuttunut oopperasta kiinnostuneiden teatteriohjaajien toimesta, vaikkapa esimerkkinä 70-luvulta Sakari Puurusen ohjaama "Viimeiset kiusaukset" ja Kalle Holmbergin ohjaama "Punainen viiva".

Alkoiko tämä ooppera-buumi 70-luvun puolivälissä vai voidaanko Aarre Merikannon 60-luvulla esitettyä Juha-oopperaa pitää tämän uuden aikakauden alkuna? Niin tai näin, joka tapauksessa uudet suomalaiset oopperat vetosivat yleisöön aikana, jolloin oli viriämässä uudenlainen kiinnostus historiaan ja omiin juuriin, suomalaiseen elämänmuotoon ja arvomaailmaan. Kun sitten suomalainen ooppera vietiin myös ulkomaille, näin koettu kansainvälinenkin menestys lisäsi kiinnostusta oopperan ympärillä.


alkuun


Suomen kieli kieltämättä rajoittaa kulttuurimme kansainvälistymistä. Mutta se ei estä sitä, kuten kokemuksemme kirjallisuuden ja teatterin alalta osoittavat. Musiikissa kieli ei juuri ole esteenä. Siinä kansainvälinen vuorovaikutus näkyy molempiin suuntiin, ajatellaan vaikkapa orkesterinjohtajiamme ja oopperatähtiämme ulkomaisilla esiintymisareenoilla tai unkarilaisten musiikinopettajien panosta lasten ja nuorten musiikkikasvatuksen hyväksi Suomessa.

Viime vuosikymmeninä ooppera on ollut merkittävä tekijä kansallisen identiteettimme rakentamisessa. Se ilmenee mm. kahdesta 90-luvun lopun tutkimuksesta. Siihen viittaa Hanna Suutela väitöskirjassaan "Millä asialla ollaan?", jossa hän käsittelee "Viimeisiä kiusauksia" Sakari Puurusen ohjaamana. Pentti Savolaisen väitöskirjan otsikkona onkin "Ooppera suomalaisen kulttuurin identiteetin rakentajana".


alkuun


Tämä suomalaisuuskeskus Finnican, Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksen järjestämän seminaarin teemana on Uusi suomalainen ooppera. Suomalaisuuskeskus Finnica on Jyväskylän kaupungin käynnistämä valtakunnallinen kehittämis- ja yhteistyöhanke, jonka keskeisenä tavoitteena on koostaa suomalaisen kulttuurin tieto- ja palvelukokonaisuus "Suomi-portaali" tarjoamaan korkeatasoisia verkkosisältöjä ja -palveluja eri asiakasryhmien käyttöön. Keski-Suomen kulttuuriportaali on osa tätä hanketta. Tämä näin avattava uusi suomalainen ooppera-seminaari jatkaa Suomalaisuuskeskus Finnican yleisötilaisuuksien ja tapahtumien sarjaa.


alkuun paluu etusivulle



webdesign © Päivi Hintsanen 2001
© Finnica