S A N K A R U U D E N   S A L A T
Suomalaisen sankaruuden teemat, tarinat ja tekijät esikristilliseltä ajalta nykypäivään




PETRI TUOMI-NIKULA
Avauspuhe

Jyväskylässä 4.5.2000

Ulkoasiainneuvos



Hyvät naiset ja herrat

Jos meidän tulisi nimetä länsimaisen kulttuurin perussankari, vahva ehdokas tähän olisi Pyhä Yrjö. Häneen liittyvistä legendoista tunnetuinhan kertoo taistelusta lohikäärmettä vastaan.

Historiallinen Yrjö olisi luultavasti roomalainen, kristitty legioonalainen, joka Diocletianuksen vainoissa 300-luvun alussa kärsi marttyyrikuoleman. Myöhemmin hänestä tuli sekä katolisen että ortodoksisen kirkon yksi suosituimmista pyhimyksistä. Keskiajalla Yrjöstä, suomalaisittain Yrjänästä - tuli sotilaiden ja ritareiden - 1200-luvulla - myös Englannin suojelupyhimys.

Pyhän Yrjön ja lohikäärmeen tarinan lähtökohta on kaupunki, jonka porttien eteen on asettunut voittamaton lohikäärme. Se vaatii uhrikseen joka päivä yhden kaupungin asukkaista - muussa tapauksessa se tuhoaisi kaupungin. Epätoivoisten asukkaiden ei auta muu kuin totella; joka aamu järjestetyissä tappajaisissa valitaan kaupunkilaisista yksi, joka toimitetaan lohikäärmeen tapettavaksi.

Eräänä päivänä musta arpa osuu kuninkaan tyttäreen. Myös hänen on alistuttava. Juuri kun lohikäärme näyttäytyy, ratsastaa paikalle Pyhä Yrjö, tappaa pedon, pelastaa prinsessan ja vapauttaa samalla kaupungin lohikäärmeen terrorista.

Tarinassa on oleellista sen yhteisöllisyyden näkökulma. Olisiko Pyhä Yrjö klassinen sankari, jos hän prinsessaa pelastaessaan ei olisi samalla tullut pelastaneeksi vaaralta koko kaupunkia? Ilmeisesti on niin, että jos pelastettu neito olisi joutunut uhatuksi sattumalta metsässä kävellessään, ei tarinasta olisi koskaan kuultu jälkeenpäin.




alkuun


Toisen yhteisön etu voi olla toiselle haitta. Vapaussankari yhdelle on toiselle terroristi. Sankaruus riippuu näkökulmasta. Globaaleja sankareita, sellaisia jotka olisivat kaikille kulttuureille ja ihmisille yksiselitteisiä sankareita ei ole. Omista, valtavirran lähtökohdistamme sellaisia lähinnä kai voisivat olla Albert Schweizerin, Äiti Teresan tai Mahatma Gandhin tapaiset ihmiset. Jeesuksen henkilö edustaa tässä kristityn maailman korkeinta sankarin astetta. Uhraamalla itsensä hän pelastaa koko ihmiskunnan.

Entä kestääkö sankarius aikaa? Termopylain ja Masadan taistelijat ovat kestäneet koko hellenistis-kristillisen kehityksen kaaren ajan. Talvisodassa on aineksia nousta niiden rinnalle yhtenä suurena, länsimaisen kulttuurin kertomuksena. Ne kaikki edustavat eri versioita samasta perustarinasta. Silti aikakaudet tarkastelevat sankaruutta omista lähtökohdistaan. Jokainen tarina voi joutua uudelleenarvioinnin kohteeksi. Jos oletetaan että tarina Pyhästä Yrjöstä ja lohikäärmeestä olisi totta, saattaisi joku lajien säilymisestä huolestunut kysyä, oliko todellakin välttämätöntä tappaa lohikäärmelajin ilmeisesti viimeinen edustaja maan päältä.




alkuun


Pyhän Yrjön legenda on ja on muokkautunut vastaamaan sitä, mitä pidämme sankariteon perusedellytyksenä. Yksilö asettuu uhmaamaan ylivertaista, epäoikeudenmukaista vastustajaa yhteisön puolesta. Hän tekee sen oman turvallisuutensa vaarantaen, omat etunsa unohtaen. Hän panee itsensä alttiiksi, uhraa itsensä toisen ja muiden puolesta.

Sankarius on sidottu kulttuuriin, aikaan ja viime kädessä se on aina subjektiivista. Mikä lopultakin on todellista sankaruutta; toiminta ja teko joka tuottaa toiselle onnea - vaiko se, että kykenee vähentämään lähimmäisten kärsimystä?

Jokaiselle yhteisöllä on sankarinsa.

Nyt alkavan seminaarin "Sankaruuden salat - Suomalaisen sankaruuden teemat, tarinat ja tekijät esikristilliseltä ajalta nykypäivään" tarkastelee aihetta meidän näkökulmastamme. Saamme näiden kahden päivän aikana kuulla, mitä ovat ne lohikäärmeet, joita vastaan suomalaiset sankarit ovat taistelleet. Minkälaisia palveluja ja uhrauksia he ovat meille tehneet. Mikä on se arjen sankaruus, joka ei saa tunnustusta legendoissa ja sanomalehtien otsikoissa.




alkuun


Hyvät naiset ja herrat

Onnittelen suomen kielen pääkaupunkia Jyväskylää ja Jyväskylän Yliopistoa siitä, että olette saaneet aikaan Finnica-keskuksen. Sen strategiset perusratkaisut ovat olleet onnistuneita. Sillä on kaikki mahdollisuudet kasvaa siksi portiksi, portaaliksi , jota kautta organisoitu ja arvotettu tieto suomalaisuudesta on muun maailman käytettävissä.

Suomalaisuuskeskus Finnicaa onnittelen hyvästä seminaarin teemasta. Sen voi arvioida puhuttavan yleisöjä myös tämän salin ulkopuolella vielä pitkään näiden päivien jälkeen.

Pyydän saada kiittää arvoisaa herra puheenjohtajaa, ministeri Nummista ja kaikkia luennoitsijoita siitä, että olette halunneet olla mukana paljastamassa meille suomalaisen sankaruuden saloja.


alkuun paluu etusivulle



webdesign © Päivi Hintsanen 2000
© Finnica