Y L E I S Ö L U E N T O S A R J A
Suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuria tavoittamassa

Luennot pidettiin Jyväskylän yliopistolla syksyllä 1999


LEENA VALKEAPÄÄ
Keskiajan kirkkojen restaurointi kansallisten pyrkimysten indikaattorina

Tiivistelmä luennosta Jyväskylässä 8.11.1999







Restaurointi on aina valinta. Tähän perustuu sen kiinnostavuus kansallisten pyrkimysten, kuten myös muiden ilmiöiden, kuvastajana. Restauroinnilla liitytään johonkin tärkeäksi koettuun asiaan ja se on siten tekoaikansa kuva.

Keskiaikaan ei ole aina suhtauduttu niin positiivisesti kuin nykyisin. Se alkoi kiinnostaa vasta 1700-luvun lopulla. Keskiaikaan perustuen oli mahdollista synnyttää eri tarkoituksiin sopivia mielikuvia hartaasta uskonnollisuudesta antiklerikaalisuuteen ja yhteiskuntareformien ajamiseen.

Keskiaika tarjosi hyvät mahdollisuudet nationalistisiin hankkeisiin oman menneisyyden löytämiseksi. Ajanjakso oli pitkä ja maantieteellinen alue lavea. 1800-luvulla kehittynyt nationalismi perustui käsitykseen toisistaan erillisten kansakuntien ja kansanluonteiden olemassaolosta. Menneisyyden tärkeys korostui. Siitä oli jäljellä kansanluonteen muokkaamaa, kulttuuritahtosta todistavaa aineellista ja aineetonta perintöä. Olemassaoleva kulttuuriperintö todisti kyvystä muodostaa valtio ja siis legitimoi itsenäistymispyrkimykset.


alkuun

Kansallisuuskysymykset saattavat tulla esille hyvinkin konkreettisesti. 1800-luvun yhtenäistyvässä Saksassa poistettiin monista kirkoista pois barokin aikana tehdyt lisäykset, sillä niiden koettiin viittaavan Ranskan valtaan. Ensimmäinen ja toinen maailmansota aiheutti käsittämättömien inhimillisten kärsimysten lisäksi valtavia määriä raunioita. Infrastruktuurin, asuntojen ja tuotantolaitosten jälleenrakentamisen ohella myös menetettyjä kansallisia monumentteja "palautettiin" eli rekonstruoitiin. Varsovan historiallisen keskustan, Pietarin ympäristön loisteliaiden rakennusten, Italian tiettyjen liittoutuneiden pommittamien kaupunkien kirkkojen tai Turun linnan korjaaminen vuoden 1941 pommituksen jäljiltä ovat olleet paikallisesti ja yleensä myös kansallisesti tärkeitä hankkeita.

Restaurointia tehdään edelleen poliittisista syistä. Baltian maissa Neuvostoliiton aikana tuhottuja tai rappeutuneita rakennuksia rakennetaan uudelleen ja kunnostetaan. Usein niin idässä kuin lännessäkin restauroinnin taustalla vaikuttavat myös vahvat kaupalliset tavoitteet. Esteettisesti korkeatasoiseksi koettu ja kauas menneisyyteen viittaava ympäristö nostaa alueen markkina-arvoa.


alkuun

Entä miten Suomen keskiaikaiset kivikirkot liittyvät aiheeseen? 1800-luvun lopulla kansakunnan muovaaminen oli suomalaisen sivistyneistön tärkeimpiä tavoitteita. Olemassaolon todisteeksi oli kerättävä aineistoa. Tässä yhteydessä oli keskiaikainen kirkko yksi parhaista pitkän kulttuuria luovan historian todistuskappaleista.

Tavoitteet tulivat esille muinaismuistosuojelun perusteluissa. Keskiaikaiset kirkot olivat todisteita pitkästä historiasta, kulttuurihistoriallista opetusaineistoa (jokaisenhan tuli tuntea menneisyytensä) ja toivoa ylläpitäviä muistomerkkejä menneistä paremmista ajoista. Niiden suojelu oli kansan sivistyksen merkki ja siten todiste kansan elinkelpoisuudesta. Esi-isien työtä ja menneiden aikojen saavutuksia tuli kunnioittaa. Vanhempien kunnioitus oli edellytys yksilön menestymiseen maan päällä ja menneisyyden kunnioitus koko kansan menestyksen tae.


alkuun paluu etusivulle



webdesign © Päivi Hintsanen 1999
© Finnica