YTT Esa Sironen
U u t i n e n   j o t a   e i   j u l k a i s t u


"Tuoreena telegrafisanomana olemme saaneet tietää, että voimistaan joltistakin kuuluisuutta saanut junailija Verner Järvinen voitti vapunpäivänä Athenassa antiikkisessa kiekonheitossa olympialaisen kultamitalin. Kakkoseksi jäi Kreikan mestari Georkantas ja kokonaan mitaleilta putosi Ruotsin ylioppilaslakkinen suuruus Erik Lemming. Kyseessä on Suomen ensimmäinen olympiavoitto yleisurheilussa."

Tuollaista uutista ei keväällä 1906 tehty eikä nähty Suomen tai Jyväskylän, Järvisen silloisen kotikaupungin päivälehdissä. Niin lapsenkengissään urheilu vielä kulki, että yhtään urheilukuvaa ei Järvisestä Jyväskylässä näpätty niinä kymmenenä vuotena, jotka hän kaupungissa asui.

Nuoren Lauri Pihkalan verkkokalvoihin hänen hahmonsa piirtyi sen sijaan lähtemättömästi. "Minulla oli onni", hän kirjoitti, "saada Isä Järvinen urheilulliseen näköpiiriini varhain, polvihousuisena koulupoikana Jyväskylässä jo vuosisadan vaihteessa."

Järvinen viskoi kiekkoaan Jyväskylän silloisella Hevostorilla, Pihkala muisteli. "Mielihyvän kylmä väristys kävi selkäpiissä hänen heittojaan seuratessani. Litteä valurautainen kiekko leikkasi ilmaa terävästi ja kantoi kovin kauaksi."

"Isä"-kutsumanimensä Järvinen sai myöhemmin Pihkalan kynästä. Isä hän oikeasti olikin. Jyväskylässä syntyi Ateenan kisojen alla Järvisen urheilijapoika Akilles.

KUUNTELE >>
Lauri "Tahko" Pihkala kertoo ensikosketuksestaan Jyväskylään

KUUNTELE >>
Tauno Väisänen kertoo kohtaamisestaan Tahko Pihkalan kanssa