LÄHTÖLAUKAUS

Jyväskylässä ei aloitettu "oikeaoppisesti" kiinteistöpohjaisesti, vaan keskityttiin ensimmäiset kymmenen vuotta teknologian, osaamisen ja liiketoimintojen kehittämiseen. Nyt nämä toiminnot nähdään kaikkialla maailmassa ensisijaisiksi ja välttämättömiksi. Teknologiakeskusten maailmanliiton IASP:n mukaan täyden palvelun teknologiakeskuksessa onkin oltava vastuullinen organisaattori ja sen on tarjottava kiinteistötoiminnan lisäksi yhteistyöverkostoja ja erilaisia kehittämispalveluja.

Ensimmäiset teknologiakeskukset perustettiin jo 1950 -luvun taitteessa USA:ssa. Pohjoismaissa toiminta alkoi Oulussa 1980-luvun alkuvuosina. Jyväskylässä teknologiakeskusideaa lähdettiin kehittämään Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelyopin laitoksen silloisen professorin Eero Peltolan ehdotuksen pohjalta. Professori Eero Peltola teki ehdotuksen teknologiakeskuksen perustamisesta JyväskyläänEhdotuksessa todettiin, että Jyväskylälle soveltuu hyvin tietotekniikan kasvualoille keskittyvän teknologiakeskuksen eli Tietotaajaman kehittäminen. Kaupunginjohtaja Jaakko Lovén kutsui epävirallisen työryhmän koolle kehittämään ideaa. Jyväskylässä ensimmäiset tehtävät olivat yritystoiminnalle varattavan toimintaympäristön löytäminen yliopiston läheisyydestä ja henkilöresurssien varaaminen toiminnan suunnitteluun ja käytännön toteutukseen. Kaupungin kaavoitusosaston tekemässä selvityksessä parhaimmaksi vaihtoehdoksi nousi Ylistönmäen alue. Kauppa- ja teollisuusministeriössä pidettiin ideaa hyvänä, ja Tietotaajama-hankkeelle saatiin syksyllä 1984 KTM:n tukirahoituspäätös. Tietotaajamaprojektin projektipäällikkönä aloitti aprillipäivänä 1985 Jussi Nukari.