-keskisuomalainen teatteri
  << PÄÄSIVU       Keskisuomalaisen teatterin puolitoista vuosisataa:     >> Kansanjuhlia, nuorisoseuroja ja työväenyhdistyksiä  

Keskisuomalaisen teatterin puolitoista vuosisataa

Keskisuomalaisen teatterielämän alkuna voidaan pitää kansanjuhlia, joita paikallinen sivistyneistö alkoi järjestää yhdessä Etelä-Suomesta tulleiden kesävieraiden kanssa 1800-luvun puolivälin jälkeen. Määrätietoisempaa toimintaa edustaa 1800-luvun lopulla nuorisoseuraliikkeen ja työväenliikkeen piirissä syntynyt näyttämöharrastus. Vuonna 1910 aloitti toimintansa ensimmäinen Jyväskylän Työväenyhdistyksen Näytelmäseura, joka 1915 nimettiin Jyväskylän Työväen Näyttämöksi. Ammattimainen teatteritoiminta vakiintui vuonna 1925 valmistuneeseen, Alvar Aallon suunnittelemaan teatteritaloon. Vuonna 1943 teatterin nimi muutettiin Jyväskylän Työväen Teatteriksi, josta 1961 muodostettiin Jyväskylän kaupunginteatteri.

1960-luvun molemmin puolin perustettiin kolme harrastajateatteria - Kansannäyttämö, Huoneteatteri ja Ylioppilasteatteri - jotka edelleen jatkavat toimintaansa. Huoneteatterin merkitys avantgardistisen, kokeilevan teatterin tuojana maakuntaan on kiistaton. Kaupunginteatterissa luotiin asiamiesverkostoa ja kierrettiin maakuntaa. Maksavaa teatteriyleisöä miellytti eniten musikaali Viulunsoittaja katolla.

1970-luvulla kaupunginteatterissa puhalsivat uudet tuulet Jotaarkka Pennasen tultua johtajaksi. Maakunnan teatteri näkyi valtakunnan lehtien otsikoissa joskus jopa taiteellisten ansioidensa vuoksi. Moni muistaa Shakespearen Hamletin, mutta markoissa mitattuna suosituin oli musikaali My Fair Lady. 1980-luvulla viimeisteltiin säädellyn kulttuurihallinnon rakennustyötä: kulttuurilautakunnat syntyivät ja kulttuurisihteerit aloittivat työnsä. Jyväskylän kaupunginteatterin tilanahtaus helpotti, kun lopulta elokuussa 1982 päästiin muuttamaan vanhasta Aallon talosta uuteen Aallon taloon. Suurta, juhlavaa tilaa vierastivat aluksi niin henkilökunta kuin yleisökin. Katsojaluvuissa mitattuna kaupunginteatterin toistaiseksi suurin menestys koettiin, kun Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen täytti katsomot kolmena perättäisenä näytäntökautena 1980-luvun lopulla.

1990-luvun taloudellinen lama kiristi kaupungin avustuksia ja samaan aikaan valtionosuudet pienenivät. Katsojaluvut romahtivat yli 100 000:sta alle 50 000:n. Vuonna 2001 astui teatterin johtoon Aila Lavaste, joka on saavuttanut henkilökunnan luottamuksen ja yleisön kiinnostuksen rohkeilla ja omaperäisillä ohjelmistovalinnoillaan.

Maakunnassa toimii - lähinnä nuorisoseuraliikkeen pohjalta alkunsa saanut - tiheä harrastajanäyttämöiden verkko; kaikkiaan ryhmiä on kuutisenkymmentä. Ohjelmistoon kuuluu kevyiden kansannäytelmien ohella vahvaa kotimaista draamaa, jota harjoitellaan kansalais- ja työväenopistojen näytelmäpiireissä. Maakunnallista ammattiteatteritoimintaa edustaa Jyväskylän kaupunginteatterin ohella Äänekoskelta käsin maata kiertävä Teatteri Eurooppa 4. Huoneteatteri on edelleen maamme palkituin harrastajateatteri. Ad*Astra, JYT, Pahnanpohjimmaiset ja monet muut teatteriryhmät panostavat vahvasti omaan tuotantoon ja korkeaan taiteelliseen tasoon.



1  Kansanjuhlia, nuorisoseuroja ja työväenyhdistyksiä

Työväen Näyttämö syntyy

Vanhan talon vuosikymmenet

Uuden talon aika

Vireää keskisuomalaista harrastajateatteritoimintaa

Työväen Teatterin vaellusvuodet

Jyväskylän Kansannäyttämö

Jyväskylän Huoneteatteri

Jyväskylän Ylioppilasteatteri

10 Teatteriyhdistys Kulissi

11 Uusia ryhmiä syntyy

12 Teatterin lika puhdistaa katsojan