-keskisuomalainen teatteri
  << PÄÄSIVU       Keskisuomalaisen teatterin puolitoista vuosisataa:     Kansanjuhlia, nuorisoseuroja ja työväenyhdistyksiä <<     2/12     >> Jyväskylän Kaupunginteatteri: Vanhan talon vuosikymmenet  
Työväen Näyttämö syntyy

Näytelmäseuran nimi muutettiin Jyväskylän Työväen Näyttämöksi vuonna 1915 ja samana vuonna näytöksistä alettiin ilmoittaa porvarilehdissä. Ensimmäinen varsinainen teatterimies oli vuonna 1915 johtajaksi nimitetty Lauri Jyrkänne. Kansalaissodan keskeyttämä teatteritoiminta aloitettiin uudestaan vuonna 1919, ja seuraavana vuonna liityttiin Työväen Näyttämöiden Liittoon. Teatteri-iltamista tuli teatteri-ilta, kun ohjelmaan kiinteästi kuuluneet tanssit vähitellen jäivät pois: tammikuussa 1921 esitetty Nikolai Gogolin Reviisori oli ensimmäinen näytöskappale, jonka seuraksi ei tanssia tarvittu. Vuonna 1922 kutsuttiin ensimmäiset vakinaiset näyttelijät teatterin palvelukseen; samalla heille kuitenkin taattiin päivätyö.

A-sali Vuonna 1925 valmistui Jyväskylän Työväenyhdistyksen uusi juhlahuoneisto- ja ravintolarakennus. Rakennus oli Alvar Aallon suunnittelema, ja se avasi teatteritoiminnalle uudet mahdollisuudet sekä tilojen että tekniikan puolesta. Työväenyhdistykselle talonrakennus jätti ison velkataakan, mikä näkyi myös joulukuussa 1925 johtajaksi valitun Terttu Pajusen työssä. Talouden kohentamiseksi esitettiin keveitä näytöskappaleita, jotka eivät tyydyttäneet taiteellista kunnianhimoa.

Jyväskylän Työväen Näyttämön Kannatusyhdistys perustettiin 31.10.1935. Yhdistyksen tavoitteena oli vastata teatterin taloudesta, toiminnasta ja ohjelmistosta. Kannatusyhdistyksen sihteeri Arvo Sepänmaasta tuli myöhemmin yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja. Ensi-illat olivat kulttuuritapauksia, jotka huomioitiin myös pääkaupungin lehdissä. Talvisodan alkamisen johdosta pysähtynyt säännöllinen teatteritoiminta käynnistettiin uudestaan jatkosodan aikana.

Lokki Vuonna 1943 näyttämön nimi muuttui Jyväskylän Työväen Teatteriksi ja johtajaksi saatiin Nisse Karlo. Yksi suomalaisen teatterielämän merkkipaaluista on Anton Tšehovin Lokin suomenkielinen kantaesitys joulukuussa 1945. Ninan roolissa nähtiin Aune Hurme-Virtanen. Samoihin aikoihin Työväen Teatterin yhteydessä alkoi toimia lapsiteatteri ja studioluokka, joissa ohjaajana toimi Terttu Pajunen-Kivikäs. Anja Pohjola ja Heikki Värtsi aloittivat aikanaan lapsiteatterissa, ja Työväen Teatterista olivat lähtöisin myös Siiri Angerkoski (Palmu) ja Tapio Hämäläinen.

Nisse Karlon rinnalle toiseksi johtajaksi tuli vuonna 1949 Matti Aro, rehevä ja arvostettu teatterimies. Tanssiesitysten ohjauksesta vastannut Kaarlo Hiltunen siirtyi johtajaksi vuonna 1954 ja seuraavana vuonna tehtävän otti vastaan Aino Mattila, vakavahenkisten aatenäytelmien suosija. Matkan varrella oli näyttelijöille saatu pukuhuoneet, tekniikalle uudet valaisinlaitteet ja yleisölle uudet istuimet. Tulevaa teatteriyleisöä kasvatettiin järjestämällä edullisia koululaisnäytäntöjä 1950-luvun puolivälistä saakka.

Jyväskylän Työväen Teatterin 50-vuotisjuhlia vietettiin marraskuun alussa vuonna 1960, mutta jo saman kuun lopulla keskusteltiin kaupunginteatterin perustamisesta. Valtuusto hyväksyi perustamisen kokouksessaan 12. joulukuuta, jolloin Jyväskylän Teatteri Oy:n osake-enemmistö merkittiin kaupungille. Valtaosa Työväen Teatterin henkilöstöstä siirtyi uuden teatterin palvelukseen. Kehitys oli samansuuntaista kaikkialla maassa.



Kuvissa:
Näyttelijätär Aune Hurme-Virtanen Jyväskylän työväenteatterin ovella. (nyk. A-sali) Kuva: Yksityisarkisto (Aune Hurme-Virtanen)
"Aune Virtanen 'Lokin' pääosassa teatterin 35-vuotisjuhlanäytännössä." Kuva: Kaupunginteatterin arkisto (Aune Hurme-Virtanen)