-keskisuomalainen teatteri
  << PÄÄSIVU       Keskisuomalaisen teatterin puolitoista vuosisataa:     1/12     >> Työväen Näyttämö syntyy  
Kansanjuhlia, nuorisoseuroja ja työväenyhdistyksiä

Keskisuomalaisia kohtaamisia näyttämön pakeilla koettiin ensimmäistä kertaa 1800-luvun puolivälin tienoilla. Keurusseudulla paikallinen sivistyneistö (mm. Bergrothit) yhdessä kesävieraiden (Palménien ym.) kanssa tapasi järjestää ohjelmallisia iltamia, joissa tanssin ja urheilukilpailujen lomassa nähtiin kuvaelmia. Juhlien tuotolla tuettiin kirjaston ja sairaalan syntyä; vuonna 1881 kertyneet varat lahjoitettiin Suomalaiselle teatterille. Vuoden 1889 kesäjuhlassa oli vuorossa ihan oikea näytelmä, Robert Kiljanderin Amalia ystävämme, ja kulissimaalarina esiintyi Akseli Gallen-Kallela.

Murtovarkaus
Kuva Minna Canthin näytelmästä Murtovarkaus. Kuva: Keski-Suomen museo.

Vuonna 1837 Nikolai I myönsi markkinapaikalle kaupunkioikeudet: Jyväskylän kaupunki oli syntynyt. 14 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen voitiin nauttia seuranäytelmästä, sillä juhannusaattona 1851 esitettiin huvinäytelmät Fennomanen ja Farbrodern Rival. Vierailunäytökset saavuttivat suuren suosion: heti aamukuudelta olivat ensimmäiset innokkaat kirjakaupan ovien ulkopuolella, ja 100 lippua oli hetkessä myyty loppuun. Niinpä Minna Canthin Murtovarkauskin esitettiin tammikuussa 1888 täydelle salille.

Nuorisoseuraliike levisi Etelä-Pohjanmaalta Keski-Suomeen 1880-luvun lopulla ja viritti piirissään voimakkaan näyttämöharrastuksen. Samaan aikaan syntyneen työväenliikkeen keskuudessa järjestivät eri ammattiryhmät omia iltamiaan. Jyväskylän Seurahuoneella näyteltiin lähinnä kuvaelmia - mm. Pilven Veikko ja Lotta Svärd - joihin kulissit oli vuokrattu Seminaarilta. Jyväskylän Työväenyhdistyksen Näytelmäseura syntyi marraskuussa 1910. Seuran ensimmäinen johtaja oli Niilo Kallas ja ensi-iltanäytelmänä nähtiin Gustaf von Numersin Tuukkalan tappelu.