Finnica
P A N K K I T O I M I N T A   K E S K I - S U O M E S S A

Jyväskyläläisiä pankinjohtajia vuonna 1889. Kuva Keski-Suomen museo

Keski-Suomi oli 1800-luvun puoliväliin saakka köyhää aluetta, eikä pääomaa juuri ollut säästettäväksi tai sijoitettavaksi. Luottoa pystyivät antamaan varakkaimmat talolliset tai porvarit. Tukkiaika ja metsän arvon nousu 1870-luvulla toivat muutokset tilanteeseen: tähän saakka arvottomana pidetty metsä muuttui metsäteollisuuden myötä rahanarvoiseksi pääomaksi. Myös maatalouden tuotanto ja samalla tulot lisääntyivät 1800-luvun lopulla. Vuosisadan vaihteessa teollistuminen ja parantuneet liikenneyhteydet edesauttoivat alueen vaurastumista. Jo 1870-luvulla lehdissä kannustettiin kansalaisia säästämään ja 1900-luvun alkuun mennessä pankkisäästämisestä tuli suorastaan muotia.

"Jos niinkun äskön sanottiin, keskimäärissä 35 markkaa vuosittain panisit säästöön noin 15 vuotta, niin sinulla olisi 30 vuoden ikäisenä 525 markan rahasto. Jos tämän rahan säilytät säästöpankissa, niin korkoneen menee se 700 markan paikkeille. Jos palveluksessa olevat naiset säästäisivät puolet tätä vastaan, niin olisi teillä kun aikositte mennä naimisiin vähintään 1000 markan säästö, silloin ei renki ja piika saisi kahta tyhjää käteen, niinkuin nyt on tavallista. Sillä 1000 markalla kykenisi yrittää asua oman kattonsa alla, sillä saisi hevosesta kanaan asti eläimiä ja muita kapineita lusikasta alkain..."
(Ote kirjoituksesta: "Irtaimen kansan asemasta", Sanomalehti Keski-Suomi 21.10.1871)

Pankkitoiminnan aloittivat säästöpankit. Maakunnan ensimmäinen pankki oli vuonna 1842 perustettu Jyväskylän säästöpankki, samalla se oli kolmas Suomessa perustettu säästöpankki. Mahdollisuus yksityisten liikepankkien perustamiseen avautui 1860-luvun alusta. Liikepankit keskittyivät kaupunkeihin, kun taas maaseudulle perustettiin kuntien aloitteesta kunnallisia säästöpankkeja. Liikepankeista maakunnan ensimmäinen oli vuonna 1864 Jyväskylään perustettu yhdyspankin konttori.


S ä ä s t ö p a n k k i  -  p i t ä j ä n   v a r a l l i s u u d e n   m e r k k i

Jyväskylän Säästöpankin perustamisen jälkeen maakunnan ensimmäiset säästöpankit perustettiin Jämsään (1868), Saarijärvelle ja Uuraisiin. 1890-luvulla pankkeja perustettiin jo useampaan kuntaan. Monen kunnallisen säästöpankin taustalla oli kunnan luopuminen viljamakasiinin pidosta: vilja myytiin ja rahat talletettiin pankin pohjarahastoksi. Vuonna 1920 Keski-Suomessa oli 27 kunnallista säästöpankkia, lähes joka pitäjässä oma. Omaa pankkia pidettiin myös osoituksena pitäjän vauraudesta. Jo ennen sotia heräsi ajatus seutukuntapankeista, mutta sota katkaisi suunnitelmat ja seutukuntapankkeja alettiin perustaa vasta 1960-luvulla. Myöhemmin näistä muodostui edelleen suuria maakuntapankkeja.

Jämsän kunnan vuonna 1913 valmistunut säästöpankki. Kuva Keski-Suomen museo

Suursäästöpankki syntyi Keski-Suomeen, kun Suur-Jyväskylän Säästöpankki ja Keski-Suomen Säästöpankki fuusioituivat vuonna 1975. 1980-luvun alussa, rahamaailman muutosten myötä pankit jatkoivat fuusioitumista suuremmiksi yksiköiksi. Vuonna 1992 koko Keski-Suomen läänin kattava säästöpankkifuusio oli valmis. Samana vuonna säästöpankkiryhmittymä ajautui valtion haltuun ja pankin nimi muuttui Suomen Säästöpankiksi. Jo seuraavana vuonna Yhdyspankki-Unitaksen johtama konsortio teki tarjouksen koko Suomen Säästöpankin liiketoiminnan ostamisesta. Kansainvälisen laman ja suurtyöttömyyden kanssa kamppaileva valtio hyväksyi ostotarjouksen. Kauppa julkistettiin 22.10.1993 ja Suomen Säästöpankin toiminta päättyi. Säästöpankin konttorit jaettiin kilpailijoiden kesken ja vanhasta säästöpankkiryhmästä jäi jäljelle ainoastaan rippeet: ne jotka eivät suostuneet liittymään vuonna 1992 perustettuun Suomen Säästöpankkiin.


P i e n s ä ä s t ä j i e n    p o s t i p a n k k i

Suomen ensimmäinen postisäästöpankki perustettiin vuonna 1886 ja pian lähes jokaisessa postin toimipisteessä oli myös pankkivaltuudet. Vuonna 1893 Keski-Suomessa oli 14 postipankin konttoria. Postipankit olivat erityisesti piensäästäjien suosiossa. Postisiirtoliikenne alkoi 1940-luvun alusta. Postipankit huolehtivat puolustusvoimain tarpeista: kotiuttamisrahan maksusta ja siirtoväen korvauksista, sekä vuodesta 1948 lapsilisien maksuista. 1970-luvulla postipankit alkoivat myöntää opintolainoja. Vuonna 1988 postipankista tuli valtion omistama osakeyhtiö, ja 1990-luvun lopulla osa uutta Leonia-konsernia. Lokakuussa 1999 Sammon omistajat ja Suomen valtio päättivät Sammon ja Leonian yhdistämisestä. Postipankin ajoilta periytyvä pankkitoimintayhteistyö postin kanssa päättyi vuonna 2000. Uuden Sammon toiminta alkoi vuoden 2001 alussa, helmikuussa 2001 konserniin liittyi myös Mandatum Pankki.


O s u u s k a s s o i s t a   o s u u s p a n k i k s i

Osuustoiminnan myötä syntyivät osuuskassat. Osuuskassojen keskusrahasto OKO perustettiin vuonna 1902. Ensimmäinen keskisuomalainen osuuskassa oli Nisulan, toinen Pylkönmäen osuuskassa. Nisulan osuuskassasta ensimmäisen laina - 500 mk - myönnettiin harmonitehtailija Haloselle harmonin osien hankkimiseen. Osuuskassat olivat yleensä pienten alueiden, esim. maaseutukylien pankkeja. Poikkeuksen teki Nisulan osuuskassa, joka rahoitti kaupungin pienyrittäjien toimintaa. Osuuskassat myönsivät yleensä lainoja vain jäsenilleen ja lainat oli käytettävä tuottavuuden lisäämiseen, esim. maanviljelyksessä koneiden tai lannoitteiden hankintaan ja rakennusten korjaamiseen. Vuonna 1902 Keski-Suomessa oli 29 osuuskassaa. Sotien jälkeen osuuskassat rahoittivat 70 % maanhankintalain mukaisesta asutustoiminnasta. Vuoden 1969 osuuspankkilain myötä osuuskassat muuttuivat osuuspankeiksi. Pienten osuuskassojen fuusioituminen alkoi jo 1950-luvulta, mutta maakunnallinen osuuspankki - Keski-Suomen Osuuspankki - syntyi vasta vuonna 1990, ajatuksen maakuntapankista oltua vireillä jo pitkään.


LÄHTEET:

Markkanen, Erkki 1988. Keski-Suomen taloushistoria. Keski-Suomen historia II.

Toim. Mauno Jokipii. Keski-Suomen maakuntaliitto, Jyväskylä.

Markkanen, Erkki 1992. Säästöpankki ja maakunta. Keski-Suomen säästöpankin historia.

Jokinen, Jukka 1993. Keski-Suomen talouselämä. Keski-Suomen historia III.

Toim. Mauno Jokipii. Keski-Suomen maakuntaliitto, Jyväskylä.

Teppo Vihola: Suomen Säästöpankki.



pankkihistoriaa -sivulle

etusivulle