FT Teppo Vihola
O S U U S K A S S O I S T A    O S U U S P A N K E I K S I



Osuuspankkiryhmän toiminnan taustalla ovat vanhat vuosisadan vaihteen jälkeen osuustoiminta-aatteen innoituksesta perustetut osuuskassat. Osuuskassat olivat alkuaan hyvinkin pieniä, eikä niillä toiminnan alussa ollut lainkaan oikeutta ottaa vastaan talletuksia. Osuuskassojen tarkoituksena oli alkuaan toimia maaseudulla valtion maatalouden edistämiseksi myöntämien varojen lainaamisorganisaationa, mutta vuosien kuluessa niistä tuli toimiva paikallispankkiorganisaatio säästöpankkiryhmän rinnalle.

Osuuspankkikenttä oli merkittävästi säästöpankkikenttää sirpaleisempi, sillä yhden kunnan alueella saattoi toimia samaan aikaan useita kyläkassoja. Esimerkiksi Keuruulla kyläkassoja oli enimmillään 1920-luvun alkuvuosina seitsemän. Koko Keski-Suomessa osuuskassojen lukumäärä oli suurimmillaan vuonna 1930, jolloin kassoja oli kaikkiaan 75.

Osuuskassajärjestössäkin alkoi fuusioitumiskehitys osuuskauppojen tavoin: ne alkoivat järjestyä isommiksi kokonaisuuksiksi 1930-luvulla, ja kassojen lukumäärä väheni. Vuonna 1970 Keski-Suomessa oli 32 itsenäistä osuuskassaa.

Osuuskassoista tuli osuuspankkeja vuonna 1970, kun Suomen pankkilain­sää­däntöä uusittiin. Tällöin eri pankkien oikeudet harjoittaa toimintaansa asetettiin suunnilleen toisiaan vastaaviksi. Keski-Suomen suurin Osuuspankki oli vuonna 1970 Nisulan Osuuspankki, toiseksi suurin Jyväskylän Seudun Osuuspankki ja kolmanneksi suurin Keuruun Osuuspankki.

Ajatus Osuuspankkikentän kokoamiseksi maakunnallisiksi kokonaisuuksiksi Osuuskaupan tavoin tuotiin esille jo 1970-luvulla, mutta hanke ei johtanut tulokseen. Uusi yritys tästä tehtiin 1980-luvun puolivälin jälkeen, ja neuvottelujen tuloksena keskisuomalaiset osuuspankkien johtajat esittivät fuusion toteuttamista vuosina 1987-88. Esityksen tuloksena syntyi vuonna 1990 - juuri Suomen pankkikriisin kynnyksellä - Keski-Suomen Osuuspankki. Kaikki maakunnan pankit eivät kuitenkaan lähteneet hankkeeseen mukaan, vaan suurosuuspankin ulkopuolelle jäivät esimerkiksi Keuruun, Jämsän, Korpilahden, Konneveden ja Hannulan Osuuspankit.


KIRJALLISUUS:

Blomstedt, Yrjö, Kyläkassasta osuuspankkiin. Osuuspankkihistoriaa 75 vuoden ajalta 1902-1977. Helsinki 1978.
.
Jokinen, Jukka, Keski-Suomen talouselämä. Keski-Suomen historia 3. Jyväskylä 1993.

Vihola, Teppo, Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918-1986. Vanhan Ruoveden historia III:3:2. Jyväskylä 1986.

pankkihistoriaa -sivulle

etusivulle