Kun Suomeen syntyi vientiteollisuutta, maa joutui ensimmäisen kerran voimakkaasti kansainvälisen suhdannevaihtelun piiriin. Ensimmäinen merkittävä suomalaista teollisuutta kohdannut suhdannekriisi tapahtui Yhdysvaltain sisällissodan aikana vuonna 1862. Tällöin Suomeen syntynyt puuvillateollisuus jäi ilman raaka-ainetta, sillä Yhdysvallat oli yksi tärkeimmistä raakapuuvillan tuottajista maailmassa.

Sahateollisuuden osalta suhdanteet vaihtelivat voimakkaasti riippuen kulloinkin vientimaissa vallalla olleesta taloudellisesta tilanteesta. Sodat ja levottomuudet häiritsivät sahatavaran vientiä, ja tämä tuntui sekä suomalaisilla sahoilla että niiden raaka-ainetoimituksissa. Vaikutukset olivat ajoittain laajat, ja esimerkiksi Keski-Suomessa metsäkauppojen määrä ja hinnat sekä hakkuu- ja uittotyöt vaihtelivat suhdannekehityksestä riippuen. Vanhassa metsäteollisuudessa vaihteluita tasasi kuitenkin raakapuun pitkä tie metsästä tuotantolaitoksiin: siitä kun tukki kaadettiin metsässä saattoi kulua kaksikin vuotta, ennekuin se oli sahalla valmiina sahattavaksi.

Suomea kohdanneet suhdannevaihtelut olivat pitkään riippuvaisia ulkomaisista tekijöistä. Kun maailmataloudessa meni hyvin, Suomessakin meni hyvin, ja kun meni huonosti, se tuntui myös Suomessa. Suomesta itsestään riippuvat suhdanteet tulivat mukaan kuvaan pääasiassa toisen maailmansodan jälkeen. Maallamme ei tahtonut ollut kylliksi malttia vaurastua, ja inflaation vuoksi Suomen kilpailukyky heikkeni ajoittain. Tätä tilannetta korjattiin devalvaatioilla, joista vuosien 1957 ja 1967 devalvaatiot olivat kansainvälisestikin tarkastellen suurinumeroisia. Vuonna 1957 markka devalvoitiin 28,1 %:lla ja vuonna 1967 tehdyn vakautusratkaisun yhteydessä noin 24 %:lla. Devalvaatioilla palautettiin Suomen vientiteollisuuden kilpailukyky, ja talouden pyörät saatiin uudelleen käyntiin.

Sodan jälkeen oli myös muutama kansainvälisestä politiikasta aiheutunut voimakas suhdannevaihe. Vuosina 1950-51 elettiin nk. Korean konjunktuurin aikaa, jolloin vientihinnat kohosivat Korean sodan johdosta pilviin ja Suomen vientiteollisuudella laajeni ennennäkemättömällä tavalla. Suomen liittyminen Efta-vapaakauppasopimukseen 1960-luvun alussa piristi niinikään Suomen taloutta ja aiheutti voimakkaan bruttokansantuotteen kasvupiikin.

Suomesta riippumattomia olivat myös 1970-luvun öljykriisit vuosina 1973 ja 1975. Öljykriisien yhteydessä öljyn hinta kohosi OPECin toiminnan vuoksi moninkertaiseksi, ja kriisit vaikuttivat koko länsimaisen talouselämän kehitykseen voimakkaan jarruttavasti.



takaisin artikkeliin

artikkelit ja tietoiskut

etusivulle