Pelumylly kuvattuna Vesilahden Kowan teknologian päivillä. Kuvaaja Yrjö Punkari, Narvasoft.Maatalouden koneistuminen liittyy koko elinkeinon muutokseen, jossa vanha elämäntapa muuttuu elinkeinoksi ja sitten vähitellen yritystoiminnaksi. Koneistumisen edellytyksenä oli toisaalta teollisuuden kehitys sille tasolle, että tehokkaita koneita voitiin tuottaa ja toisaalta ympäröivän yhteiskunnan muutos sellaiseksi, ettei halpaa työvoimaa maatalouteen enää ollut saatavissa.

Nämä edellytykset täyttyivät 1800-luvun loppua lähestyttäessä, kun kotimainen ja ulkomainen teollisuus alkoivat tuottaa maatalouteen sopivia koneita ja samaan aikaan kehittyvä suomalainen metsäteollisuus nosti palkkatason sellaiseksi, ettei maatalouden tuottavuus enää riittänyt niiden maksuun.

Koneistumisen aloittivat puimakone ja siihen läheisesti liittyvät viskuri ja pelumylly. Puimakone tehosti raskasta ja aikaa vievää puintia, viskurilla voitiin puhdistaa viljaa puinnin jälkeen ja pelumyllyllä silputtiin puinnin jälkeen jääneet oljet käytettäväksi kuivikkeina karjataloudessa ja siten lannan jatkeena.

Puimakonetta seurasivat pian niitto-, kylvö- ja haravakoneet, jotka yleistyivät 1800- ja 1900-luvun vaihteen molemmin puolin. Yhteistä kaikille näille koneille ehkä haravakonetta lukuun ottamatta oli se, että ne korvasivat kalliiksi käynyttä miestyötä.

Varsinaiset koneet - moottorit - tulivat maatalouteen 1910-luvulta lähtien. Ensin otettiin käyttöön pieni höyrykone, joka korvasi voimakoneena hevoskierron esimerkiksi puimakoneen pyörittäjänä. Traktorit tulivat Keski-Suomessa vähitellen käyttöön 1920-luvulta alkaen, ne alkoivat yleistyä kuitenkin vasta sotien jälkeen 1950- ja 60-luvuilla. Ensimmäiset leikkuupuimurit tulivat Keski-Suomen pelloille 1950-luvun lopulla, enemmälti niitä tuli käyttöön 1960-luvulla ja yleisiksi ne voidaan katsoa vasta 1970- ja 80-luvuilla.

Maatalouden koneistuminen tapahtui Keski-Suomessa suhteellisen aikaisin verrattuna alueen maatalouden yleiseen tasoon. Tähän oli syynä maakunnan vahva metsätalous, sillä metsistä saatiin varat koneistumisen edellytyksenä olleisiin mittaviin investointeihin.


Pelumylly kuvattuna Vesilahden Kowan teknologian päivillä. Kuvaaja Yrjö Punkari, Narvasoft.

takaisin artikkeliin

artikkelit ja tietoiskut

etusivulle