Toisen maailmansodan jälkeen alkanut uudistilojen raivaus lisäsi alueen peltoalaa lähes viidenneksellä. Peltoalan määrä kääntyi laskuun jälleen 1960-luvulla. Tilojen määrä väheni, mutta tilojen pinta-ala kasvoi. Tilat hoidettiin viljelijäperheen omin voimin. Suomen syrjäseudut tyhjenivät asukkaista 1960-70 lukujen vaihteessa, kun monet pientilat lopettivat viljelyn kokonaan. Väki siirtyi maalta kaupunkeihin teollisuuden ja kaupan palvelukseen. Vuosisadan vaihteessa alkanut maatalouden koneistuminen vähensi ulkopuolisen työvoiman tarvetta ja nykyisin maatalous työllistää lähinnä vain maanviljelijän. Monet viljelijät siirtyivät sivutoimiseen maanviljelyyn: päätoiminen elanto hankitaan käymällä työssä tilan ulkopuolella. Tuotanto tehostui ja erikoistumalla tilat pysyivät elinkelpoisina. Keski-Suomi erikoistui karjatalouteen, erityisesti lypsykarjaan. Talonpoika muuttui tuottajaksi.

Kaupan- ja palveluiden parissa työskentelevien määrä nousee. Koulutuksen merkitys lisääntyy. Autoliikenne syrjäytti junaliikenteen matkustajien- ja tavarankuljetuksessa vasta 1960-70-luvulla. 1970-luvun öljykriisi vaikutti myös Keski-Suomeen. Hyvinvointi- ja informaatioteknologia nousivat vuosituhannen lopulla uusiksi menestysaloiksi. Yritykset kansainvälistyivät. Vuosituhannen viimeisellä vuosikymmenellä koettiin myös vaikea lama ja suurtyöttömyys. Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995.

Kuvassa keväiset peltotyöt käynnissä Palokassa, Jyväskylän maalaiskunnassa 1900-luvun lopulla. Keski-Suomen museon kuva-arkisto.

etusivulle