1800-luvun loppupuoli. Keski-Suomen ensimmäinen höyrysaha perustettiin, sahojen sahauskiintiöt poistettiin ja metsien arvo nousi huimasti. Pohjanmaalle vietiin suuret määrät tervaa myyntiin alueen pohjoisosista. Epävakaat sääolot vaikuttivat viljasatoon, seurauksena Vaasan ja Kuopion lääneissä koettiin vuonna 1856 miltei täydellinen kato. Vuodet 1862-67 olivat yhtämittaista katovuosien jaksoa. Kauppa vapautui vuonna 1859 - ensimmäiset maakaupat Keski-Suomeen perustettiin seuraavana vuonna. 1800-luvun lopulla konepaja- ja metalliteollisuus alkoi lisääntyä Jyväskylän ympäristössä. Karjatalous kehittyi ja tuotanto lisääntyi, myös meijeritoiminta käynnistyi, Keski-Suomessa tosin huonojen kulkuyhteyksien takia hitaammin kuin muualla maassa. Jyväskylästä Haapamäelle ja Suolahteen johtava rautatie paransi huomattavasti Keski-Suomen liikenteellistä asemaa, Keski-Suomen teollisuuden tuotannon arvo kasvoi nopeasti, nopeammin kuin työvoiman määrä. Kasvuvauhti oli koko maahan verrattuna suurempi. Huiman nousun taustalla olivat rautatie ja suuret paperitehtaat. Vuonna 1860 otetttiin käyttöön Suomen oma rahayksikkö, markka.

Keväällä tulvivia puroja ja jokia pitkin tukit uitettiin edelleen suurempiin vesistöihin. Kuvassa uitto käynnissä Pihtiputaalla. Keski-Suomen museon kuva-arkisto.

etusivulle