1800-luvun alkupuoli. Keuruu ja Jyväskylä saivat markkinaoikeudet vuonna 1801. Laivaliikenteen rooli vahvistui: Päijänteen ja Keiteleen vesistöt tarjosivat mainion kuljetusväylän aluksi purjelotjille ja kaljaaseille, myöhemmin höyrylaivoille. Vuosisadan alussa alueelle perustettiin ensimmäiset järvimalmia käyttävät harkkohytit, varsinaiset rautaruukit perustettiin 1840-luvulla jolloin alueen metalliteollisuus sai alkunsa. Jyväskylän kaupunki perustettiin vuonna 1837 ja se kehittyi nopeasti kaupankäynnin ja käsityön keskukseksi. Keski-Suomen ensimmäinen pankki, Jyväskylän Säästöpankki, perustettiin kaupunkiin vuonna 1842. Maanviljelykin kehittyi: perunanviljely alkoi vuosisadan alussa ja oli jo vuosisadan puolivälissä noussut rukiin rinnalle viljelykasvina. Ruis oli vielä ohraa yleisempi viljelykasvi.

Kuvassa Petäjäveden Koskensaaren rautaruukki. Keski-Suomen museon kuva-arkisto


etusivulle