Tutkimusjohtaja Pia Meron esitelmä:
SISÄLTÖ, INFORMAATIO, TIETO JA SISÄLTÖTUOTANNON TULEVAISUUS

Arvoisa seminaariyleisö
Haluan onnitella hienosta lopputuloksesta kaikkia Finnica Keski-Suomi -sivuoston tekemiseen osallistuneita tahoja. Luulen että tässä hankkeessa ovat yhdistyneet hyvällä tavalla niin innostus, osaaminen kuin näkemyskin . Sellainen tunne on ainakin sivuston käyttäjällä. Sisältö on monipuolista, oivaltavaa, innovatiivista ja laadukasta. On myös hienoa miten hankkeeseen on saatu mukaan eri yhteistyötahoja niin julkiselta kuin yksityiseltäkin puolelta, samoin kuin eri alojen asiantuntijoita. Tämä edustaa parhaimmillaan uudenlaista toimintatapaa monella tavalla. Onkin tärkeää nähdä miten keskustelut sisällöistä, tiedonhallinnasta tai oppimisesta kaikki liittyvät toisiinsa ja heijastelevat toistensa kehityskulkuja. Sisältöjäkään ei tuoteta ns. tyhjiöön vaan aina käyttöä varten - se voi olla viihdekäyttöä, oppimista varten eri ympäristöissä, yhteisöllisiä tai psykologisia tarpeita varten. Enenevässä määrin sisällöt ovat osa toimintaympäristöämme, sitä muuttuvaa toimintaympäristöä, joka edellyttää meiltä uutta elämäntapaa - elinikäistä oppivaa ja tutkivaa suhdetta itsemme ja elinympäristömme välillä. Pirstaloituvassa maailmassa ympäröivä yhteiskunta tai elinyhteisö tarjoaa entistä vähemmän valmiita vastauksia ja malleja. Ratkaisut muuttuvat yhä yksilöllisemmiksi ja pohjautuvat yksilöiden kykyyn tulkita ympäröivää tietoainesta niin kulttuurisessa historiallisessa kuin psykologisessakin mielessä.


Teknologia etenee ja siirtyy toiminnan taustalle

Teknologia on edelleen paljon esillä, mutta sen välineellinen arvo korostuu eri tavoin kuin ennen. Voisi myös sanoa että vähitellen isäntä siirtyy rengin asemaan, sillä mitä enemmän teknologiaa hallitaan sitä tärkeämmiksi muut asiat tulevat. Esim oppimisen alueella termillä advanced e-learning viitataan edistyneempään teknologiaan, joka sallii erilaisten teknisten rajapintojen yhteensopivuuden, joustavan paketoinnin ja sisältöjen uusiokäytön. Koska tämä nähdään tulevaisuuden kannalta keskeisenä tavoitteena, se edellyttää yhteisistä standardeista sopimista ja kaikille avointa kehittämistyötä.

Hans Maerki IBM:ltä on sanonut että e-oppimisen ja e-busineksen kehitys on samansuuntaista ja lähes rinnakkaista: molempien kehitystä ohjaa asiakkaiden tarpeet, jotka edellyttävät standardeja, yhteismitallisuutta, turvallisuutta ja integraatiota. Avoimet standardit mahdollistavat yhteensopivuuden ja vähitellen kaikki osapuolet saavat etuja tällaisesta teknisestä kehityksestä. Tulevaisuuden teknologan menestystekijät sisältyvät tällöin kolmeen ulottuvuuteen:

• miten hyödynnetään kaikki teknisen kehityksen mahdollisuudet
• kyky sovittaa yhteen vanhaa ja uutta teknologiaa
• onko teknisten ratkaisujen taustalla todellisia sosiaaliseen elämään ja liike-elämään liittyviä tarpeita

Teknologiakeskustelussa on mitä ilmeisimmin edetty vaiheeseen, jossa tärkeintä ei enää ole uudet mahdollisuudet ja eteneminen, vaan nykyisen teknologian soveltamisen joustavuus ja tarkoituksenmukaisuus.


Sisältö on tietoa, jota on hallittava muiden prosessien tapaan

Yhä useammin tuodaan esille e-oppimisen ja e-liiketoiminnan rinnakkainen kehitys uusimpana yrityselämän trendinä. Tämä merkinnee sitä, että sisältöjä ei enää mielletä irrallisiksi, erityisesti oppimiseen liittyviksi sisällöiksi. Sisällöt ovat ns "normaalia" informaatiota tai erilaista tietoainesta, jonka hallintaa ja omaksumista nykyinen työelämä edellyttää.

Tietyssä mielessä tämä tarkoittaa paluuta ns. yksinkertaistettuun näkemykseen sisällöstä. Työ, oppiminen ja yhteiskuntaelämä sulautuvat toisiinsa Mistään erityisestä e-oppimisesta ei kannata puhua, vaan kyse on elinikäisen oppimisen mukanaan tuomasta "on-demand" -tiedonhankinnasta. Näin ymmärrettynä e-oppiminen lähenee käsitystä ylipäätään tietoyhteiskunnasta ja uudesta taloudesta tietotalouden merkityksessä. Yhteiskunta ja yrityselämä ovat keskellä tätä on demand -transformaatiota ja e-oppimisen kehitys on ollut yksi vaihe tässä muutoksessa. Tällä hetkellä teknologisen kehityksen kannalta on keskeistä, miten siihen saadaan yhdistettyä ns. inhimillinen ulottuvuus, l. psykologiset, kulttuuriset ja motivaatiotekijät. Siten kulttuurielämän ja kulttuurisisältöjen kehitys ei ole irrallaan tästä kehityksestä vaan aivan sen ytimessä.

Asiantuntijoiden näkemysten mukaan on erotettavissa eri vaiheita siirryttäessä syvemmälle uuden talouden mukanaan tuomassa kehityksessä:
luokkaoppiminen, e-oppiminen ja ns get & take -oppiminen. Sisältötuotannon muuttuva rooli on havaittavissa myös tässä näkemyksessä.

Tiedon sisältö, jakelu ja leviäminen ovat asiantuntijoiden mukaan suorassa suhteessa em. inhimillisten tekijöiden lisäksi organisaatioon, prosesseihin ja käytössä olevaan teknologiaan. Tiedon ajankohtaisuus ja saatavuus, teknologian joustavuus ja tietoaineksen hallinnointi (knowledge management) liittyvät siten kaikki toisiinsa ja muodostavat keskeisen kilpailutekijän tulevaisuudessa. Oppimista ja opiskelua ei enää voida nähdä irrallisiksi, "harrastuksenomaisiksi" toiminnoiksi vaan osaksi normaalia elämää. Meille tulee pohdittavaksi miten elinikäinen oppiminen, tiedon hallinta ja sisältöjen tuottaminen saadaan nivottua yhteen ja miten tämä kehitys muuttaa olemassaolevia ajattelutapoja ja toimintatapoja. Muutos on jo meneillään ehkä näkyvimmin isoissa yrityksissä. Esim. henkilöstöhallinto , tietohallinto tai knowledge management ja koulutustoiminto ovat jo monessa paikassa sulautuneet yhteen. Kokonaisuutta kutsutaan nimellä ETM l. enterprise talent management. Ihmiset, prosessit, tieto ja teknologia muodostavat yhdessä kokonaisvaltaisen struktuurin. Tällaisessa kehityksessä oppimisen ja sisältöjen "hallinnointi" ja arviointi ovat suurten haasteiden edessä.


Oppimiseen tarvitaan vanhoja ja uusia konsteja

E-oppimisen alkuhuuman jälkeen on jo myönnetty että mikään tekninen ratkaisu ei poista oppimisprosessin merkitystä ja inhimillisen vuorovaikutuksen tärkeyttä. Oppimisprosesseissa on otettava huomioon pedagogiset tekijät ja uudet oppimiskäsitykset, yhteisöllisyyden merkitys ja henkilökohtaiset motivaatiotekijät. Motivaatiotekijät ja taloudelliseen kilpailuetuun liittyvä on demand -tiedonhallinta vaativat sisällöiltä ja teknologiaratkaisuilta joustavuutta ja räätälöintiä (vrt. buffet of choices tai just for me -kustomointiperiaatteita).

E-oppimisen kausi näyttäytyy tässäkin välivaiheena siirryttäessä kohti kokonaisvaltaista tiedonhallintaa, jota määrittelevät tilannekohtaiset sisältövaatimukset.

Menestys edellyttää kumppanuutta ja jakamista

eYrityskentän tilasta voidaan todeta, että tähän asti liiketoiminta on ollut hyvin hajanaista ja kilpailuetua on haettu teknisillä ratkaisuilla. Tämä on nyt muuttumassa. Sellaiset suuret nimet kuten IBM, Cisco ja Thompson ovat muodostaneet uusia kumppanuussuhteita, joilla tähdätään yrityskentän yhdistämiseen yhteisten ratkaisujen kautta. Asiakassuhteiden ja e-liiketoiminnan kehitys sekä sisältötuotannon kehitys edellyttävät yhteensopivia teknisiä ratkaisuja, käytettävyyttä ja joustavuutta. Tulevaisuudessa tärkein kilpailuetu on nopeus ja "täsmätuotteet" l. pitkälle kustomoidut tuotteet mikä tarkoittaa samalla myös laatutuotteita. Tähän ei päästä, ellei nyt edetä yhteisten päätösten suuntaan.

Minkä tahansa toiminnan laajetessa ja saadessa uusia muotoja, laatukysymykset muuttuvat uudella tavalla tärkeiksi. Näin on ollut myös sisältöjen tuottamisessa ja esittämisessä. Alun teknisistä kysymyksistä ollaan siirrytty pohtimaan ehkä paradoksaalisesti sisältöjen sisällöllistä laatua. Uutena näkökulmana on noussut esiin prosessien laatu ja kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen ongelmat myös sisältöjen tuottamisen yhteydessä. Toimivan infrastruktuurin tärkeyttä korostetaan koko ajan enemmän ja enemmän. Ongelma on se ettei valmiita ratkaisuja ei ole olemassa, on vain osittain tuttuja elementtejä joita pitäisi yhdistää uudella tavalla. Näin on ollut teknologian, e-oppimisen ja sisältöjen tuottamisen suhteen , nyt myös toimintarakenteen, kuten prosessien ja tarjonnan, tasolla.

Miten tämä kaikki sitten liittyy Finnica Keski-Suomi -sivustoon? Minusta nimi Perinteitä ja heijastuksia on erittäin nerokas. Me tarvitsemme identiteettiämme ja yhteisöllisiä tarpeita varten yhteistä tietoa menneistä tapahtumista ja sukupolvista. Samalla siitä tiedosta tulee väline heijastella oman elämämme muutoksia ja uusia vaatimuksia. Finnican Keski-Suomi -projekti heijastelee uutta toimintaympäristöä ja toimintatapaa monessa mielessä. Vaikka globaalistumiskehitys on entistä voimakkaammin läsnä arkipäivänkin elämässä on myös vastakehityksenä nähtävissä lokaaliympäristön merkityksen lisääntyminen. Ihmisellä on tarve kuulua johonkin, olla osa jotakin suurempaa yhteisöä. Jos aiemmin yhteisöön kuulumisen tarve tyydyttyi paljon sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta, sukulaisuus ja naapurustosuhteiden myötä, on nykyinen teknologinen kehitys tarjonnut uusia osallisuuden mutoja ja lokaalisen identiteetin kokemisen tapoja. Maakunnan tasolla Keski-Suomi sivusto tarjoaa osallisuuden mahdollisuuden niin tutkijoille virkamiehille kuin asukkaillekin. Erilaiset tiedontuottajat voivat jakaa kokemuksensa ja näkemyksensä yhteisestä aiheesta. Lopputulos on laadullisesti merkityksellisempää kuin esim pelkkä tutkimustieto.