Päätoimittaja Erkki Laatikaisen puhe:
KESKI-SUOMI, MIKÄ SUOMI?

Keski-Suomi on asujilleen selkeä käsite mutta ulkopuolisille se on usein epämääräinen mutta silti jollakin lailla hahmotettavissa oleva. Keskisuoma-laisille Keski-Suomi on 1990-luvulla lakkautetun läänin rajojen mukainen maakunta. Vuonna 1960 perustettu nimikkolääni ja valtionhallinnon muu jaotus muotouttivat viralliseksi alueen, joka läänin lopettamisen jälkeen on osoittautunut käsitteelli-sesti elinvoimaiseksi. Sen olemassaoloa ei aseteta kyseenalaiseksi. Sen sijaan ulkopuolisille Keski-Suomi saattaa merkitä monesti Tampereen ylä- ja Oulun alapuolisen maakunnan ylittävää kokonaisuutta, jota Joensuussa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Seinäjoel-la ja Vaasassa ilmestyvien sanomalehtien perustama Väli-Suomen Media Oy on alkanut kutsua ihmisiä ärsyttävästi Väli-Suomeksi. Väli-Suomi suututtaa kummasti, kun sen sijaan Välimeri tai Väli-Amerikka tuntuvat luontevilta. Lieneekö milloinkaan kansalai-sia pyydetty määrittämään tieteelliseen otokseen perustuvassa tutkimuksessa, mikä on Keski-Suomi. Kysely saattaisi antaa kiintoisia vastauksia. Ehkä vastaajien enemmistön näkemys ilahduttaisi keski-suomalaisia eli he kykenisivät määrittämään sanan suunnilleen oikealla tavalla.

Keskisuomalaisia vaivaa joskus heimottomuus, tai moniheimoisuus. Maassamme ei ole Keski-Suomen tai keskisuomalaisten heimoa niin kuin ovat savolaiset, hämäläiset, pohjalaiset tai satakuntalaiset. Mutta tässä suhteessa keskisuomalaiset ovat tasavallan pääkaupunkiseutulaisten kanssa samassa asemassa. Ei ole helsinkiläistä tai uusimaalaista heimoa. Silti Uudellamaalla on koetettu pärjätä ja menestys on ihan kohtalainen.

Keski-Suomeen on helppo tulla, mutta toivottavasti täältä lähteminen aiheuttaa kaihoisaa kaipuuta. Minä tulin Keski-Suomeen, Jyväskylään, ensimmäisen kerran toukokuun puolessavälissä vuonna 1966. Jälkeenpäin olen usein miettinyt, kuinka hyvin tänne saattoi ensihetkistä alkaen sulautua ja mukautua. Kielelli-siä ja asenteellisia kynnyksiä ei vallinnut. Ehkä tässä on yksi Keski-Suomen vahvuus. Kun täällä ei ole omituista heimoa, vaan alue on aidosti monien heimojen sulattamo eikä täällä puhuta vahvoja murteita, muurit ovat matalat. Ja kun maakunta on eritaustaisten ihmisten sulattamo, täällä tuskin on eri heimoja leimaavia paheita. Keskisuomalaisia on väitetty kateellisemmiksi kuin muiden maakuntien ihmisiä. Nämä ovat silkkoja mielipidekysymyksiä, mutta luultavasti on vaikeaa osoittaa väite todeksi. Keskisuomalaiset ovat sallivaa ja positiivista kansaa. Eivät he sijoitu ainakaan liberaalisuuden asteikon keskitason alapuolelle.

Keski-Suomi, mikä Suomi? Mistä Keski-Suomen tunnistaa, mitkä ovat sen imagolle olennaisuuksia? Ainakin seuraavat asiat kannattaa mainita:

1. Jyväskylä on Keski-Suomen pääkaupunki, jonka napakymppimäinen sijainti mielletään Suomen keskelle. Tämä jo itsessään herättää positiivisuuden tuntoja. Se on sisäisen maan huomattavin kaupunki, yksi valtakunnallinen kasvukeskus Helsingin, Turun ja Tampereen, kaiketi kuitenkin lähinnä Oulun tapaan. Jyväskylä on saamassa Väli-Suomessa, tai keskisessä Suomessa, monien maakuntien pääkaupungin toiminnallis-henkisen aseman, roolin ja velvoitteet samaan tapaan kuin Oululla on pohjoisessa Suomessa. Tämä on suuri mahdollisuus. Sen tyriminen on vaikeaa mutta ei ihan mahdotonta. Jyväskylä olisi jo Oulun veroinen dynamiikan imagossa, jos täällä olisi rohkeasti uudistettu kunnallinen jaotus viimeistään 1970-luvulla. Seudullisen yhteistyön kehittäminen ja vireä kaupunki-kulttuuripolitiikka ovat laimentaneet mutta eivät poistaneet epäkohtaa.

2. Jyväskylän yliopisto liitetään Keski-Suomeen. Se on maan suurimpia ja halutuimpia yliopistoja, aivan siten kuin Jyväskylä lukeutuu kaupunkina Suomen halutuimpiin asuinympäristöihin. Oma ja monitieteellinen yliopisto on suuri vahvuus ja mahdollisuus Keski-Suomelle.

3. Metsä- ja metalliteollisuus on Keski-Suomen hyvinvoinnin peruspilari, jonka juurelle on viime aikoina syntynyt lupaavaa informaatioteollisuutta. Kun Jyväskylästä vedetään sadan kilometrin säterinen ympyrä, sen sisälle mahtuu Suomen metsäteollisuutta todella runsaasti. Ympyrästä löytyy Jyväskylän, Äänekosken, Suolahden, Jämsän ja Jämsänkosken, Keuruun, Vilppulan ja Mäntän sekä Varkauden metsäteollisuustehtaat. Tämä keskittymä lienee Suomen toiseksi suurin. Edelle pääsee vain Kymenlaakso. Tämä teollisuus työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä. Jyväskylän seudun metalliteollisuus vahvistaa teollisuusmaakunnan kuvaa. Metson Rautpohjan tehdas on maailman paperikone-teollisuuden yksi sydän.

4. Suomen älyllisen kulttuuriväittelyn kehdoksi Keski-Suomen nosti vuonna 1956 ensimmäisen kerran järjestetty Jyväskylän Kesä. Suomen henkinen pääkaupunki sijaitsi 1960-luvun kesinä Jyväskylässä, jonka festivaalilla vakavasti ja iloittelevasti väiteltiin niin kulttuurista, taloudesta kuin politiikasta, niin Suomen kuin maailman tilasta. Jyväskylän Kesä on muokannut Keski-Suomen kuvaa arvaamattoman paljon ja myönteisesti.

5. Jyväskylän Suurajot kuuluvat samaan sarjaan Jyväskylän Kesän kanssa. Se on rallikansan ja autourheiluväen nostalginen tapahtuma, jonka nimen muuntuminen pääsponsorin Nesteen mukaiseksi on harmittanut väkeä mutta eniten iloa koetaan tapahtuman jatkuvasta voimistumisesta. Kiintoisaa kuitenkin, että 50 000 hakusanan Gummeruksen Tietojätti tuntee Jyväskylän Kesän mutta ei Jyväskylän Suurajoja erillisenä hakusanana. Ralli mainitaan vain kaupungin yleisesittelyn yhteydessä.

6. Alueelle on antanut ja antaa identiteettiä sanomalehti Keskisuomalainen, maailman vanhin suomenkielinen sanomalehti, viidenneksi suurin maassaan päivittäin ilmestyvänä. Keskisuomalai-sen juuret työntyvät vuodesta 1871, jolloin se alkoi ilmestyä Keski-Suomen nimellä. Sen nimekäs päätoimittaja oli Eero Erkko, joka rohkea-piirtoisella kynällään aiheutti koko poliisi-laitoksen väen erottamisen, mutta joka pian siirtyi Helsinkiin Jyväskylässä aloittamiinsa harrastuksiin. Erkko oli perustamassa Päivä-lehteä, nykyistä Helsingin Sanomia, ja otti sen aikanaan omistuksellishenkiseen otteeseensa. Siinä se on pysynyt niin poikansa Eljaksen kuin pojanpoikansa Aatoksen aikana. Sanomalehden merkitys alueensa identiteetin luojana ja ilmentäjä on keskeinen, tietysti yhdessä muiden olennaisten toimijoiden kanssa.

Keski-Suomi on se Suomen osa, joka menestyy maakuntien keskinäisessä kilvoittelussa. Jyväskylän seudun vetovoimaisuudesta huolehtiminen on olennaisinta, samoin hyvän joukkuehengen säilymisestä. Keski-Suomen asukasluku on kasvava. Tämä suunta luo vakautta ja tulevaisuudenuskoa. Keski-Suomi on Suomemme sykkivintä sydäntä!


muut puheet >>