Päijät-Hämeen murteiden itäryhmä
on suhteellisen lähellä länsiryhmää. Valtaosa keskeisistä murreominaisuuksista on yhteistä, ja monien länsiryhmien erityispiirteiden levikki ulottuu pitkälti itäryhmän puolelle. Jo maantieteellisistä syistä on kuitenkin luonnollista, ettei murteen hämäläinen pohjaväri ole Päijänteen itäpuolella yhtä vahva kuin sen länsipuolella.

Toisaalta taas itäryhmän vanhat yhteydet Heinolan suunnalle ovat tukeneet hämäläisyyksien säilymistä. Valaiseva esimerkki tästä on hämäläisen lalva 'latva' -asun säilyminen näihin päiviin asti. Maininnan ansaitsee myös johdostyyppi leikkuittoa 'leikkauttaa', hakkuittoa 'hakkauttaa' jne., joka on savolaisen leikkuutta- ja hämäläisen leikkoitta-johdoksen kontaminaatio.

Pohjoisryhmän eteläosa...