Elämää metsästä
block
Metsäaiheiset käyntikohteet ja palvelut
block block

Kuva: Hannu Ahonen. Keski-Suomen luontomuseo, Jyväskylä

Jyväskylän Harjulla sijaitsevan Keski-Suomen Luonto-
museon päämäärä on auttaa ihmistä löytämään, ymmärtämään ja vaalimaan ympäröivän luonnon monimuotoisuutta. Perintönä ympäristö -perusnäyttely kertoo luonnon monimuotoisuudesta ja ympäristön-
suojelusta. Näyttelyssä voit kokea öisen hetken tähtitaivaan alla suurpetojen seurassa ja aistia Suomen-
selän salomaiden talvista tunnelmaa. Keski-Suomelle tyypilliset vesistöt, metsät ja suot esitellään elävästi dioraamojen avulla, myös Keski-Suomen kallioperä ja kivilajit sekä maaston muodostuminen tulevat tutuiksi. Museossa on esillä perusnäyttelyn lisäksi vaihtuvia näyttelyitä, joista ensimmäisenä on vuorossa näyttely Veden varassa.

Jyväskylän yliopiston museon luonnontieteellinen osasto siirtyi kesällä 2001 kampusalueelta Jyväskylän Harjulle, Vesilinnaan, jossa vietettiin uuden Keski-Suomen luontomuseon avajaisia 30.11.2002. Harju on jo 1800-luvulta lähtien ollut kaupunkilaisille merkittävä viher- ja virkistysalue ja Vesilinna on toiminut kaupungin maamerkkinä jo 1950-luvulta lähtien. Keski-Suomen luontomuseo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11-18.

Museon omat sivut:www.jyu.fi/tdk/museo/ksluomu.html



Metsä-Serlan tehdasmuseo, Äänekoski

Metsä-Serlan tehdasmuseo on Äänekosken kaupungin museotoimen hoidossa oleva yksityinen teollisuuden erikoismuseo. Museossa on esillä Äänekosken satavuotisen puunjalostusteollisuuden vaiheista kertova perusnäyttely.

Näyttelyssä on esillä konttoritoimintaan, raakapuun hankintaan, tuotantotoimintaan, energiaan ja työntekijöiden sosiaaliseen toimintaan liittyvää näyttelymateriaalia. Museo sijaitsee Metsä-Serla Oyj:n tehdasalueen vanhimmassa konttorirakennuksessa, se on avoinna ryhmille sopimuksesta.

Yhteyshenkilö Pekka Soininen, museonhoitaja
puh (014) 574 2308, 040-7021194
email: pekka.soininen@aanekoski.fi



Viitasaaren metsätyömuseo, Savivuori

Metsätyöperinteestä kertova ulkomuseo. Metsätyöperinnettä ja esineistöä kahdessa miehistökämpässä. Alueella hevostalli, savutupa, tuulimylly ja aittarakennus.

Ylläpitäjä: Viitasaaren kaupunki
Yhteyshenkilö: Jorma Rihto
Museon omat sivut: www.viitasaari.fi/index.php?id=5.1.11



Suomalaisen metsän tarina

Suomalaisen metsän tarina on opastettu matka, jossa tutustutaan keskisuomalaiseen metsätalouteen puolentoista päivän aikana. Matkapaketin tarkoituksena on kertoa suomalaisen metsän tarina eli puun kierto metsästä lopputuotteiksi.

Kuva: Hannu Ahonen.Tarina alkaa tutustumisella Petäjäveden vanha kirkkoon, joka kuuluu Unescon maailmanperintö-kohteisiin. Vuonna 1764 valmistunut järven rannalla sijaitseva kirkko on kauniin ja kestävän puurakentamisen mestarillinen taidonnäyte. Kirkolta suunnataan kohti Lehtomäen matkailutilaa, joka edustaa suomalaista perhemetsätaloutta. Matkalla näet erilaisia metsäkohteita (erilaisia puita, eri ikäistä metsää yms.). Seuraavaksi vieraillaan Käpälälaudan kämpällä, jossa kuullaan tarinoita vanhasta puurakennuskulttuurista ja rakennuksista, mm. mökötyspukeista. Honkarakenteen tehtaalla tarjoutuu mahdollisuus tutustua maailman johtavan hirsitalovalmistajan toimintaan. Ainutlaatuisessa Honkamaailmassa nähdään hirren tie eri työvaiheiden kautta valmiiksi talopaketiksi. Päivän aikana on myös mahdollisuus tutustua alueella sijaitsevaan ekologista energiaa tuottavaan Puulaakson Energia Oy:n. Päivän päätteeksi ruokaillaan Lomakouherossa ja yövytään kelohonkamökeissä kauniin Pääjärven rannalla.

Matka jatkuu toisena päivänä Viitasaarelle, jossa tutustutaan yksilöllisen sahauksen ammattilaiseen, ER-sahaan. Sahan esittelykierroksella tarjoutuu mahdollisuus seurata eurooppalaista huipputasoa olevaa tuotantoteknologiaa. Sahan toimintaan tutustumisen jälkeen siirrytään nauttimaan metsäistä ateriaa Luotosen kämppään. Tunnelmallinen ja tasokas vuoluhirsikämppä sijaitsee lammen rannalla, Luotosen virkistysmetsässä. Luotosen kämpällä on mahdollisuus tutustua esimerkiksi entisaikojen savottaperinteeseen.

Lisätietiedot: Matkatoimisto Jyväskylään! Oy
PL 212, 40101 Jyväskylä
puh. 01080 6633, faksi (014) 339 8399
sales@jyvaskylaan.com, www.jyvaskylaan.com



Jämsänkosken Metsäoppilaitos

Jämsänkosken metsäoppilaitoksen alueelle on siirretty metsäkämppä ja aitta sekä uudisrakennettu talli ja sauna. Kämpän yläkerran näyttely näyttely kertoo metsäalan historiasta. Se on tehty yhteistyössä Lusto -metsämuseon ja metsätietokeskuksen kanssa. Näyttelyssä on myös esillä osa Lustoon siirretyistä moottorisahakokoelmasta.

Museon osoite on: Metsäkonekouluntie 14. Museo on avoinna sopimuksesta.



Kinnulan Pyhä Puu

Karhu on ollut merkittävä eläin suomalaisten ja muiden maapallon pohjoisosien ihmisten elämässä. Karhunkaadon jälkeen vietettiin peijaisia, ja lopuksi karhun kallo ja luut vietiin tietylle puulle. Kinnulan Tikkakankaalla sijaitsevalle Karhupetäjälle eli Pyhälle Puulle tuotiin lähialueiden karhujen luut ja kallot. Puun juurella luettiin myös onnea tuovia loitsuja ennen metsästyksen alkua. Kinnula-seuran aloitteesta Keski-Suomen museo pystytti Pyhälle Puulle sen historiasta kertovan taulun. Pyhä Puu on ainutlaatuinen muistomerkki koko Keski-Suomessa. Pyhä Puu sijaitsee Tikkakankaalla noin 10 kilometrin päässä Kinnulan keskustasta Silkkiperän suuntaan ja sieltä edelleen Koirasalmeen päin. Pyhälle Puulle on opasteet.



Multian Karhunahdas

Karhunahdas on jylhä, luonnontilainen aarnimetsäalue, jossa puro muodostaa altaan jylhään kalliorotkoon. Paikka sijaitsee Multian ja Petäjäveden rajalla. Kohteen nimi juontuu muinaisista karhunmetsästäjistä, jotka käyttivät paikkaa metsästyksessä. Karhunahtaassa on myös 1700-luvulta peräisin olevat myllyn jäänteet. Alueeseen voi tutustua pari kilometriä pitkällä luontopolulla, jonka loppupäästä löytyy myös nuotiopaikka. Karhunahtaalle pääset ajamalla Multialta 14 km Uuraisten suuntaan (tie nro 627), sitten Petäjäveden suuntaan Töysänperäntietä 4 km (tie nro 6271). Luontopolulle vievä tie kääntyy oikealle. Polulle on opasteet.



Salamajärvi ja Salamanperä

Salamajärven Kansallispuisto ja Salamanperän Luonnonpuisto sijaitsevat Kivijärven kunnassa. Yhdessä Kirkkonevan Soidensuojelualueen kanssa ne tarjoavat erämaan rauhaa.

Suomen luonnonpuistot: www.metsa.fi/luo/lpuistot/index.htm
Salamajärven kansallispuisto: http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=415
Peuran polku: http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=3541




Isojärven kansallispuisto

Isojärven kansallispuisto sijaitsee Kuhmoisissa. Kansallispuiston tehtävänä on suojella Päijänteen länsipuolisten seutujen vaihtelevaa metsä- ja järviluontoa. Suurinta osaa valtion Kansallis- ja luonnonpuistoista sekä erämaita ja retkeilyalueita hoitaa Metsähallitus. Metsähallitus hoitaa alueita huolehtien luonnon monimuotoisuuden ja uhanalaisten lajien säilymisestä.

Isojärven kansallispuisto: www.metsa.fi/luo/kpuistot/isojarvi/index.htm
Suomen kansallispuistot: www.metsa.fi/luo/kpuistot/index.htm



Pyhähäkki, syksy 2001. Jaana Ojala. Pyhä-Häkki

Pyhä-Häkin kansallispuisto sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa, Saarijärven ja Viitasaaren välissä. Se rauhoitettiin aarnialueeksi vuonna 1912. Pyhä-Häkki on tunnettu koskemattomista aarniometsistään ja ikivanhoista puistaan, aluetta pidetään eteläisen Suomen huomattavimpana ikimetsänä. Monet harvinaiset lintu-, hyönteis- ja kasvilajit ovat asettuneen puiston vanhojen metsien suojiin.

Pyhä-Häkin kansallispuisto: www.metsa.fi/luo/kpuistot/pyha-hakki/index.htm
Suomen kansallispuistot: www.metsa.fi/luo/kpuistot/index.htm





Keski-Suomen ulkopuolella

Lusto metsämuseo, Punkaharju
www.lusto.fi



KUVAT YLHÄÄLTÄ ALAS:
Orava. Hannu Ahonen.
Pyhähäkki, syksy 2001. Jaana Ojala.


block
block
< Elämää metsästä -pääsivu