Heikki Junnila:
KESKI-SUOMEN LÄÄNI JA LÄÄNINHALLINTO

Vuonna 1856 piirilääkäri Wolmar Schildt ja Jyväskylän kauppiaat esittivät Keski-Suomen läänin perustamista ja Jyväskylää läänin keskukseksi oikeudenmukaisemman lääninjaon aikaansaamiseksi - tavoite itsenäisestä Keski-Suomen läänistä vahvisti maakunta-aatetta 1850-luvulta lähtien. Suomen senaatissa suunniteltiin 3-4 uutta lääniä maahamme. Vuoden 1863 säätyvaltiopäivillä Keski-Suomen läänin perustamisaloite kariutui aatelis- ja talonpoikaissäätyjen vastustukseen ja 1860-luvun nälkävuosien3 taloudelliseen lamaan.

Puutavaran menekki edisti keskisuomalaisten vaurautta ja itsenäistymispyrkimyksiä 1870-luvulla. Autonomian ajan valtiopäivillä säädyt eivät päässeet yksimielisyyteen lääninjaon muuttamisesta. Keski-Suomen reuna-alueiden asukkaat vastustivat ja Jyväskylän seudun kunnat tukivat läänin perustamisaloitteita. Itsenäistymisemme jälkeen professori Martti Tulenheimon komitea suunnitteli Hämeen läänin jakoa Hämeen, Ylä-Hämeen ja Keski-Suomen maakuntaan. Vuodesta 1924 lähtien maakunnan yhdistykset järjestivät Keski-Suomen maakuntapäiviä, joiden yhtenä tavoitteena oli Keski-Suomen läänin perustaminen. Vuonna 1929 perustettu Keski-Suomen maakuntaliitto jatkoi maakuntapäivien työtä läänin muodostamiseksi.

Vuonna 1935 Keski-Suomen kuntien järjestämät kunnallispäivät asettivat tavoitteekseen lääninkysymyksen ratkaisemisen keskisuomalaisia tyydyttävällä tavalla - muun muassa presidentti Kyösti Kallio vakuuttui Keski-Suomen maakuntahengen vahvuudesta. Talvi- ja jatkosodan sekä Karjalan menetyksen jälkeen hallitus harkitsi uutta lääninjakoa. Vuonna 1956 vahvistettu laki Keski-Suomen läänistä kohensi alueen maakunnallista luonnetta. Vaasan, Hämeen, Kuopion ja Mikkelin läänin pitäjistä muodostettu Keski-Suomen lääni aloitti toimintansa maaherra Eino Paloveden johdolla vuonna 1960.

Keski-Suomen lääninhallitus palveli läänin ja Jyväskylän talousalueen lähes 240 000 asukasta. Uudet virastot täydensivät toimivia maakunnallisia piirejä. Oikeus- ja sisäasiainministeriön alaisten kihlakuntien ja nimismiespiirien hallinto järjestettiin siirtämällä Keski-Suomeen yksiköitä naapurilääneistä. Lääninhallinnon tehtäväkenttä laajeni opetus-, terveydenhoito-, sosiaali-, kaavoitus- ja rakennustoimen uudistusten vuoksi 1970-luvulla. Maaherra Kauko Sipposen aikana 1976-1985 lääninhallitus pyrki edistämään maakunnan talouselämää ja kulttuuria tavoite- ja aluesuunnitelmilla. Vuonna 1985 Keski-Suomen läänin maaherraksi valitun Kalevi Kivistön aikana lääninhallinnon tehtävät kirjattiin vuosien 1987 ja 1992 lääninhallituslakiin ja -asetukseen. Vuoteen 2000 ulottuvan, aluepolitiikkaa palvelevan Keski-Suomen läänin, tavoitesuunnitelman toteuttaminen jäi kesken - Suomen liittyminen Euroopan Unioniin kytki aluepolitiikkamme EU:n alue- ja rakennepoliittiseen järjestelmään. Vuonna 1997 Keski-Suomen lääni liitettiin eduskunnan päätöksellä Länsi-Suomen lääniin.


ARTIKKELI TULOSTUSMUODOSSA  (RTF)

ETUSIVULLE >>