Keski-Suomen lääni keskittyy maaherra Kauko Sipposen johdolla edistämään maakunnan talouselämää ja kulttuurihankkeita. Lääninhallinnon toimet laajenevat opetus- ja sosiaalitoimen alalle sekä aluesuunnitteluun. Kaavoitus- ja rakennustoimet siirtyvät monivuotisiksi tavoite- ja aluesuunnitelmiksi, joita maakuntahallinto käyttää päätöstensä tukena aluekokonaisuuksia arvioidessaan. Maakunta jakautuu teollisuuskeskuksiin ja maatalousvaltaisiin pitäjiin. Jälkimmäiset sijaitsivat neljän entisen lääninsä reunamilla, etäällä Keski-Suomen liikenteen valtaväylistä, joita vahvistettiin pääasiallisesti teollisuuden ehdoilla.

Keski-Suomen väkiluku supistuu vuosikymmenen loppuun mennessä. Syrjäkylien asukkaat hakeutuvat maakunnan kaupunkeihin, Jyväskylään, Jämsään, Äänekoskelle ja Suolahteen, sekä teollisuuskeskuksiin, Jämsänkoskelle, Jyväskylän maalaiskuntaan, Keuruulle, Laukaaseen ja Saarijärvelle. Kaupunkilähiöitä ja taajamia rakennetaan kasvukeskuksiin, jotka sijoittuivat kantateiden ja rautatieverkon läheisyyteen. Keski-Suomen liikenneverkko täydentyy tavara- ja henkilöliikenteen käyttöön valmistuneella Jämsänkosken-Jyväskylän radalla - Haapamäen risteysasema joutuu sivuraiteelle.

ETUSIVULLE >>