Jatkosodan jälkeen Keski-Suomen maakuntaliitto jättää valtioneuvostolle ehdotuksen Keski-Suomen läänistä. Karjalan luovutuksen ja uusien läänien perustamistarpeen vuoksi esitys vastaa valtioneuvoston tavoitteita ja noudattaa pankinjohtaja Toivo Horellin vuoden 1939 maakuntapäivillä tekemää aloitetta, joka käsittelee mm. käytännön tarpeita läänin perustamisvaiheessa. Esityksen mukaan lääniin kuuluu 38 kuntaa. Vuonna 1940 maakunnassa on 180 000 asukasta ja siirtolaista. Vuonna 1945 pohditaan uutta läänijakoa, ja hallitus tekee lakiesityksen läänien lukumäärästä. Lääniasiaa käsitellään eduskunnassa useaan kertaan vuosina 1946-1948 - lopulta lakialoite hylätään äänestyksessä.

Keski-Suomen lääninhanke siirtyy maakunnan asukkaiden perusteluista huolimatta. Siirtoväen pika-asutustoimintaa varten perustetun asutustoimikunnan toimialue oli maakunnan laajuinen. Vuonna 1942 Jyväskylään sijoitetaan Keski-Suomen työvoimapiiri. Vuosikymmenen lopulla perustetut Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiiri sekä Keski-Suomen ylimääräinen maanviljelysinsinööripiiri tuovat uusia lääninhallinnon tehtäviä Jyväskylään. Pariisin rauhanehtojen pelosta valtion Rautpohjan, Tourulan ja Jyskän asetehtaat sijoitetaan kauppa- ja teollisuusministeriön alaiseksi, siviilituotantoa vastaavaksi yhtymäksi, jonka nimi muutetaan Valmet Oy:ksi vuonna 1951. Valtion Vihtavuoren ruutitehdas siirtyy osaksi Kemira Oy:tä.


ETUSIVULLE >>