Aloitteet Keski-Suomen lääniasiassa siirtyvät valtiolta maakunnallisille ja kunnallisille piireille. Vuonna 1931 perustetaan Keskisuomalainen osakunta ja Keski-Suomen museoyhdistys, joka toimittaa myöhemmin Keski-Suomi -julkaisusarjaa. Vuonna 1932 museoyhdistys pitää ensimmäisen näyttelynsä. Vuonna 1934 Jyväskylään perustetaan kasvatusopillinen korkeakoulu, joka yhdistää ylioppilaspohjaisen seminaarin ja kesäyliopiston opetuksen. Vuonna 1939 puolet maatalousvaltaisen Keski-Suomen väestöstä asuu Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan alueella.

Ote Toivo Ojalan Keski-Suomen museoyhdistystä koskevasta artikkelista:

"Keskisuomalaiset ovat yhä enemmän heränneet huomaamaan historialliseen kehitykseen perustuvan erikoisasemansa ja sanat Keski-Suomi ja keskisuomalaisuus ovat muuttumassa sanoista havainnollista sisältöä vaativiksi käsitteiksi. Maakuntahengen heräämisen johdonmukaisena seurauksena esiintyi myöskin ajatus Keski-Suomen maakuntamuseon perustamisesta… Maakuntamuseo-ajatuksen herääminen osoittaa, että Keski-Suomi ei halua olla enää kaukaista takamaata, vaan tahtoo kohota rintaseutujen tasalle myös heimonsa entisyyden vaalimisessa."

Vuonna 1934 Presidentti P. E. Svinhufvud vierailee Jyväskylässä ja hänelle esitellään lääniasiaa. Seuraavan vuoden maakuntapäivillä lääniasia on jälleen esillä. Presidentti Kyösti Kallio osallistuu tilaisuuteen ja kehuu Keski-Suomen maakuntahenkeä vahvaksi, mutta ei voi antaa lupauksia läänin perustamisesta lähitulevaisuudessa



ETUSIVULLE >>