Vuonna 1920 Keski-Suomessa on 150 000 asukasta. Martti Korpilahti sanoittaa ruotsalaisen Ivar Widenin säveltämän Keski-Suomen kotiseutulaulun, "Männikkömetsät ja rantojen raidat…." joka saa pian maakuntalaulun aseman. Myös muita maakuntalauluksi sopivia runoja ja sävellyksiä syntyy, mm. virtolaisen Verner Lindgrenin runo "Keski-Suomen maakuntalaulu", jonka säveltää Jaakko Linjama Muuramesta. Valtiovalta tekee aloitteita maamme läänijaon uudistamiseksi. Vuonna 1929 maakuntapäivien tuloksena perustettu Keski-Suomen maakuntaliitto nousi läänin perustamishankkeen tärkeäksi ajajaksi 1930-luvulla.

Keski-Suomen yhdistysten ja talouselämän maakunnallinen järjestäytyminen jatkuu 1920- ja 1930-luvuilla. Keski-Suomen naistenpäivät kokoontuvat säännöllisesti vuodesta 1923 lähtien. Vuodesta 1924 lähtien kokoontuvien Keski-Suomen Maakuntapäivien järjestäjinä toimivat Keski-Suomen maatalous-, osuustoiminta-, nuorisoseura-, ja raittiusväki. Maakunnan taloudellinen kehitys perustuu metsä- ja metalliteollisuuden kasvuun sekä maatalouden tehostumiseen. Tilattoman väestön asuttaminen muokkaa perusteellisesti maaseudun yhteiskuntarakennetta ja lisää pientilavaltaisuutta. Rautatiet ja kuorma-autoliikenne ottavat osansa puutavaran uittojen ja höyrylaivaliikenteen kuljetuksista - autoliikenne täydentää rautatie- ja vesiliikennettä.



ETUSIVULLE >>