Keski-Suomen asukkaiden, yhdistysten, järjestöjen ja liike-elämän laajasta rintamasta huolimatta maakunnallinen lääninaloite siirtyy itsenäisyyden aikaan. Keski-Suomen nykyisten pitäjien jakautuminen Hämeen, Kuopion, Mikkelin ja Vaasan lääneihin haittaa maakunnan taloudellista kehitystä ja laajojen maakunnallisten hankkeiden toteuttamista. Ensimmäinen maailmansota ja vuoden 1917 tapahtumat aiheuttavat taloudellista ahdinkoa ja järkyttävät maakunnan yhteiskuntarauhaa.

Keski-Suomen teollisuuskeskukset, Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sekä Jämsä, Keuruu ja Äänekoski, toimivat maakunnan taloudellisina vetureina. Jyväskylän teollistuminen näkyy kaupungin sosiaalirakenteessa teollisuustyöväen ja muun työväestön kasvavana osuutena; Jyväskylästä kehittyy työväen ja virkamiesten kaupunki. Maatalouden koneistuminen ja karjatalouden edistyminen lisäävät asukkaiden varallisuutta maaseudulla. Vuonna 1910 maakunnassa on lähes 700 meijeriä.


ETUSIVULLE >>