Kielikiistat suomen- ja ruotsinkielen asemasta muuttuvat Keski-Suomessa paikallisen sanomalehdistön avustuksella nuorsuomalaisten ja vanhasuomalaisten puoluekiistoiksi yhteiskunnallisesta ohjelmasta. Helmikuun 1899 manifestin jälkeen jyrkkenevät venäläistämistoimet, ensimmäisen sortokauden aika, johtavat muun muassa maakunnallisiin kutsuntalakkoihin vuonna 1902. Maakunnassa vuoden 1905 suurlakon tapahtumat keskittyvät Jyväskylään. Suhtautuminen sortovaltaan jakaa puolueet vanhasuomalaisten myötyväisyyslinjaan, nuorsuomalaisten enemmistön ja ruotsinmielisten perustuslailliseen rintamaan, joita sosialismin piirteitä saanut maakunnan työväenliike hämmentää. Ensimmäisiin 1907 eduskuntavaaleihin vanha- ja nuorsuomalaiset saivat kilpailijoikseen maalaisliiton, sosialidemokraattisen puolueen ja kristillisen työväenliiton.

Keski-Suomen läänin perustamisasia on esillä lähinnä maakunnan asukkaiden keskuudessa ja sanomalehdistössä. Poliittisista erimielisyyksistään huolimatta maakunnan puolueet tukevat Keski-Suomen läänin perustamishanketta. Vuosisadan alkuun mennessä Keski-Suomi käsite juurtuu maamme matkailu- ja kulttuuriväen käyttöön. Luonnonnähtävyydet ja Päijänteen laivaliikenne lisäävät maakunnan suosiota matkakohteena. Vuosisadan alkuvuosina Akseli Gallén-Kallela työskentelee pohjoisessa Keski-Suomessa. Gallén ja hänen oppilaansa tekevät tunnetuksi erityisesti Keski-Suomen luontoa.

ETUSIVULLE >>