Maakunnassa virinnyt yhdistystoiminta laajentuu maaseudun väestön keskuuteen. Maakuntaan perustetaan mm. Keski-Suomen raittiuden seura, Keski-Suomen nuorisoseura ja Keski-Suomen hevosystäväin seura. Yhdistykset ottavat käyttöönsä sanomalehdistön vakiinnuttaman Keski-Suomi -käsitteen. Vuonna 1893 perustetaan Keski-Suomen maanviljelysseura, joka eroaa Vaasan läänin maanviljelysseurasta omaksi seurakseen. Keski-Suomi-käsite vakiintuu myös liike-elämän käyttöön.

Vuonna 1885 Keski-Suomen lääniasiaa valmistellaan jälleen ja aloite etenee säätyvaltiopäivillä pitkälle. Jyväskylää esitetään läänin pääkaupungiksi. Asiaa valitaan ajamaan valiokunta, johon kuuluvat lehtori K. J. Högman, J. Länkelä, K. G. W. Rönnberg ja H. F. Helminen. Läänialoitetta ei kuitenkaan toteuteta. Juho Laine sanoittaa ja P. J. Hannikainen säveltää uuden maakuntalaulun vuonna 1887. "Keski-Suomen laulun" säkeet kuuluvat näin:

"Oi Keski-Suomi kultainen
mun ihanteeni kallis!
Ei maata mulle vertaa sen,
ei missään mun niin herttainen,
jos onni kuinka sallis!"


ETUSIVULLE >>