1870-luvulla Keski-Suomen alueella on lähes 100 000 asukasta. Puunjalostus-, metalli- ja tekstiiliteollisuuden yritysten perustaminen kohentaa keskisuomalaisten taloudellista asemaa 1860-luvun nälkävuosien jälkeen. "Tukkihuimauksen" alkaminen lisää maakunnan metsien arvoa ja sysää taloudellisen muutoksen liikkeelle. Keski-Suomi-käsite yleistyy sanomalehdistössä 1870-1890-luvuilla. Vuonna 1871 perustetaan sanomalehti Keski-Suomi: "Keski-Suomi ilmaantuu tämän kokoisena ja näköisenä wuoden 1871 alusta Jywäskylän kaupungissa, yksi numero wiikkoonsa, joka täten kunnioitettawalle yleisölle tarjotaan tilattawaksi."

Vuoden 1872 Valtiopäivillä esitetään kaksi eri anomusta Keski-Suomen läänistä. Esittäjinä ovat Jyväskylän pormestari ja valtiopäiväedustaja A.W. von Zwaygberg sekä Saarijärveltä kotoisin oleva talollinen Paavo Nyrönen. Nyrönen puolustelee oman läänin saamista mm. pitkien välimatkojen aiheuttamilla vaikeuksilla. Pitkistä asiointimatkoista on erityisesti haittaa köyhälle kansalle, "jolla ei ole varoja maamme mahtavien tavoin isosti elää ja kiireissä asioissa kyydillä ajaa saadaksensa asiansa valvotuksi ennen kuin on määräaika aivan kaikki." Seuraavan lääniehdotuksen tekevät kirkkoherra G. O. Schöneman ja Wolmar Schildt vuonna 1875.


ETUSIVULLE >>