Vuonna 1863 valtiopäivämies Wolmar Schildt esittelee Keski-Suomen läänihanketta aatelissäädyssä, aloite kuitenkin hylätään. Samaan aikaan asia esitellään myös talonpoikais- ja pappissäädyssä. Vuonna 1868 Jyväskylän kaupunkiseurakunnan pappi G. O. Schöneman julkaisee Kansan lehdessä sanoittamansa Keski-Suomen marssin. Marssia pidetään ensimmäisenä maakuntalauluyrityksenä. Laulu on omistettu " Sille iloiselle Yli-oppilas-neljäkölle, joka tätä ensikerran lauleli Keski-Suomen synkissä saloissa kesällä 1861."

"Yleviä uroja, ompi vielä Suomessa, Voimakas ja riemuisa,
Ain'on suomen nuoriso;
Neitoset, suloiset,
Hymyilevät pojille.
Oi sä pohjan voimakuus!
Oi sä lemmen ihanuus!
Esi-isäin runoja
Kaikuu metsis', laaksoissa.
Tuimemmasti myrskyä.
Lemmemmästi kyyneltä;
Kuunnelkaat
Siis veikot
Oman maamme lauluja,
Kuunnelkaat, rakastakaat,
Oppikaat ja laulakaat! "

Samana vuonna Kansan Lehdessä määritellään Keski-Suomen maakunta:

"Suomen keskitienoilla olevaksi maaseuduksi, johon kuuluu itä-puoli Waasan lääniä, länsi-osa Kuopion lääniä, länsi-puoli Mikkelin lääniä, pohjoiset seurakunnat Hämeenlinnan lääniä ja itä-pohjoinen eli koillinen pää Turun lääniä."

Vuonna 1863 Uno Cygnaeuksen aloitteesta perustetaan Jyväskylään väliaikainen seminaari kansakoulunopettajille. Seminaarilla tulee olemaan tärkeä rooli maakunnan kehityksessä. Keski-Suomen seurakunnat perustavat kunnallishallintonsa vuosina 1865-1872.



ETUSIVULLE >>