Oma lääni muuttaa liikenteellistä asemaa

Keski-Suomen läänin perustaminen muutti jonkin verran maakunnan liikenteellistä asemaa, koska valtion väliportaan virkamiehet saattoivat nyt vaikuttaa liikenneoloihin. Jyväskylästä tuli läänin keskus, kun maakunta oli koostunut aiemmin Vaasan, Kuopion ja Mikkelin läänin syrjäseuduista. Oman lääninhallituksen rooli Keski-Suomen liikenteellisten olojen ja ennen muuta tieverkon rakentamisen ja perusparannuksen toimeenpanossa oli ratkaiseva.

1950-luvulla alkoi Jyväskylään johtavan päätieverkoston perusparannus ja uudelleenrakennus. Kestopäällystetie Jyväskylästä Jämsään oli valmis vuonna 1963 ja nelostie Jyväskylästä pohjoiseen Pihtiputaalle vuonna 1962. Poikittaisliikenteen osalta valtatiet valmistuivat paljon tätäkin myöhemmin: Jyväskylästä Keuruulle voitiin matkustaa asvalttipäällysteistä uutta valtatietä pitkin vasta vuonna 1971, samoin 1970-luvun alussa Jyväskylästä Hankasalmelle ja edelleen Kuopioon. Poikittaisliikenteen osalta valtatien rakentamista ei pidetty niin kiireellisenä, koska tien rinnalla kulki rautatie.




 

 

 

Poika ja Kuorma-auto Jyväskylässä. Keski-Suomen museo

1. Liikenteellisestä motista valtateiden varteen
2. Maantieverkko alkaa hahmottua
3. Vesitiestä ensimmäinen tehokas massatavaran kuljetusväylä
4. Rautatieliikenne syrjäyttää laivaliikenteen
5. Rautatiet edustivat teollista nykyaikaa
6. Maantieliikenteen kehittyminen
7. Oma lääni muuttaa liikenteellistä asemaa
8. Tietoliikenne Keski-Suomessa


ylös tekijät ja kuvalähteet



webdesign © Anssi Harjula 2001
© Finnica