Rautatieliikenne syrjäyttää laivaliikenteen

Päijänteen laivaliikenteen kultakausi kesti aina 1800-luvun lopun vuosiin. Tällöin valmistui Jyväskylästä Haapamäelle kulkeva rautatie, josta tuli ympärivuotinen tehokas kulku- ja kuljetusväylä. Poikkiradan ensimmäinen jakso yhdisti Jyväskylän valtakunnan rataverkkoon, sillä Haapamäeltä pääsi rautateitä pitkin pohjoiseen Vaasaan ja Ouluun sekä etelään Tampereelle, Turkuun, Helsinkiin ja Pietariin.

Keski-Suomen rautatieverkosto tiheni pian, sillä Haapamäen Jyväskylän rataa jatkettiin heti Suolahteen ja edelleen Äänekoskelle. Myöhemmin 1950-luvulla tätä suuntaa jatkettiin niin, että Saarijärven ja Kannonkosken kautta saatiin rautatieyhteys Haapajärvelle, josta edelleen voitiin kulkea itään päin Savonradalle Iisalmeen ja länteen Pohjanmaanradalle Ylivieskaan. Jyväskylästä itään päin Hankasal-melle ja edelleen Pieksämäelle rakennettu rautatie avattiin liikenteelle vuonna 1918.


 

 

 

Höyryveturi. Keski-Suomen museo

1. Liikenteellisestä motista valtateiden varteen
2. Maantieverkko alkaa hahmottua
3. Vesitiestä ensimmäinen tehokas massatavaran kuljetusväylä
4. Rautatieliikenne syrjäyttää laivaliikenteen
5. Rautatiet edustivat teollista nykyaikaa
6. Maantieliikenteen kehittyminen
7. Oma lääni muuttaa liikenteellistä asemaa
8. Tietoliikenne Keski-Suomessa



ylös tekijät ja kuvalähteet



webdesign © Anssi Harjula 2001
© Finnica