Vesitiestä ensimmäinen tehokas massatavaran kuljetusväylä

Avoin vesitie oli merkittävä kulkemisen ja kuljetuksen väylä. Vesistörikkaassa Suomessa vesireiteistä olisikin tullut pääasiallinen liikenneväylä, mikäli maassa ei olisi ollut talvea. Talven tulo ja järvien jäätyminen katkaisivat liikennöinnin noin puolen vuoden ajaksi, mikä muuttuvassa ja kehittyvässä yhteiskunnassa oli liian pitkä aika. Laivaliikenne Päijänteellä alkoi vähitellen 1830-luvulla, jolloin liikennettä alkoivat hoitaa nk. Päijänne-kaljaasit. Uuden kuljetusmuodon taustalla olivat Päijänteen rantamille syntyneet vesisahat ja niiden tarve kuljettaa vientiin menevät laudat etelään Päijänteen eteläpäähän, josta ne maitse kuljetettiin edelleen Porvoonjoen latvoille ja jokea pitkin edelleen rannikolle laivattaviksi. Paluumatkoillaan ne toivat muuta rahtitavaraa Jyväskylän kauppiaille ja rantamaiden asujille.

Höyrylaivat ilmestyivät Päijänteelle Krimin sodan aikana 1850-luvulla. Ensimmäinen Päijänteen höyrylaiva oli siipiratasalus Suomi. Puolustustarkoitukseen rakennettu laiva varustettiin kahdella tykillä. Laiva rakennettiin Asikkalassa, Vähä-Äiniön telakalla. Kuljetuskyvyn lisäämiseksi laivan perässä hinattavaksi rakennettiin kaksi rahtiparkkia, ja yhdistelmän kantavuus olikin jo melkoinen. Sotaan tämä laivasto ei koskaan joutunut osallistumaan. Laivasta ei kuitenkaan tullut kannattavaa, koska rahdinajoa ei ollut riittävästi ja valtio myi sen 1860-luvun puolivälissä viidelle jyväskyläläiselle kauppiaalle, jotka käyttivät sitä vuoden päivät ennen muuta viljakuljetuksiin. Myrsky vahingoitti laivaa jo purjehduskaudella 1866, ja se romutettiin liian kalliina käyttää.

Riihimäen-Pietarin -rata valmistui vuonna 1870. Tältä pääradalta rakennettiin pistoraide Vesijärven rantaan ja Vääksyn kanavan valmistuttua vuonna 1871 Päijänteestä tuli erittäin merkittävä laivaliikenteen väylä. Ennen muuta jyväskyläläiset ryhtyivät laivanvarustajiksi, koska vain tällä tavoin kaupungin tavaraliikenne saatiin toimimaan. Tavaraliikenteen parantaminen oli edellytys koko Jyväskylän pienen ja kituvan kaupungin kasvulle, tämän vuoksi haluttiin sijoittaa.
uuteen kuljetusmuotoon.


 

 

Höyrylaiva Kaima saapumassa Muurameen.v.1921. Keski-Suomen museo

1. Liikenteellisestä motista valtateiden varteen
2. Maantieverkko alkaa hahmottua
3. Vesitiestä ensimmäinen tehokas massatavaran kuljetusväylä
4. Rautatieliikenne syrjäyttää laivaliikenteen
5. Rautatiet edustivat teollista nykyaikaa
6. Maantieliikenteen kehittyminen
7. Oma lääni muuttaa liikenteellistä asemaa
8. Tietoliikenne Keski-Suomessa



ylös tekijät ja kuvalähteet



webdesign © Anssi Harjula 2001
© Finnica